Siirry sisältöön
icon_loginKirjaudu icon_searchHaku
icon_language_selection FI | EN
Blogi

Kanta-palvelut yhtenäistää sosiaalihuollon palveluita: Tämä vaatii hyvinvointialueilla ihan valtavan toiminnallisen muutoksen

Hyvinvointialueiden Suomi -blogisarja haastattelee kiinnostavia sotekentän asiantuntijoita ja tarkastelee hyvinvointialueiden ajankohtaisia teemoja tietojohtamisen, digitaalisuuden ja niitä tukevien tietojärjestelmien näkökulmasta. Tässä blogissa on mukana Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan erityisasiantuntija Marjo Orava, jonka kanssa viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajamme Mikael Palola keskusteli sosiaalihuollon muutoksesta sekä tietojärjestelmien roolista muutoksen tukena.

 

Aiemmin sosiaalihuollon vastuu oli etenkin pienissä kunnissa yksittäisten sosiaalihuollon ammattilaisten harteilla. Käytännöt muotoutuivat myös suuremmissa kaupungeissa ja sote-kuntayhtymissä usein paikallisesti ja perustuivat pitkälti siihen, millaisia toimintatapoja yksittäiset ammattilaiset olivat omaksuneet ja hyväksi havainneet. 
Tämän seurauksena sosiaalihuollon palveluihin, asiakasprosesseihin sekä tietojen kirjaamiseen, tilastointiin ja raportointiin on vuosikymmenten aikana syntynyt kirjavia käytäntöjä.

Yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen tai vertailukelpoisen tiedon kokoaminen kehittämistä ja kansallista ohjausta varten on ollut vaikeaa, vaikka THL:n johdolla on onnistuttukin kokoamaan verrattain hyvää tilastotietoa myös sosiaalihuollon palveluista.

Terveydenhuollossa tilanne on ollut toisenlainen. 
– Potilastietoja on kirjattu rakenteisesti ja sairauksia hoidettu sairaaloissa ja terveysasemilla melko samalla tavalla. Sosiaalipalveluissa on ollut huomattavasti enemmän vaihtelevuutta, Marjo Orava toteaa.

Lainsäädäntöä ja suosituksia on tulkittu eri tavoin, palvelutarpeisiin vastattu monin keinoin ja asiakastietoja käsitelty hyvin eri käytännöillä eri puolilla Suomea. 
– Sosiaalihuollossa onkin nyt hyvinvointialueilla terveydenhuoltoa enemmän yhtenäistettävää.

Yhtenäinen tiedonhallinta turvaa yhdenvertaisuuden

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli varmistaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Tämän tueksi sosiaalihuollon tiedonhallintaa on uudistettu määrätietoisesti. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut asiakastietolaki yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevia säädöksiä ja velvoittaa myös sosiaalihuollon toimijat liittymään Kanta-palveluiden käyttäjäksi. Keväällä 2025 valmistui THL:n johdolla laadittu asiakastietomalli, joka ohjaa asiakastietojen kirjaamista ja tallentamista Kanta-palveluihin sekä määrittää yhtenäiset asiakasasiakirjarakenteet ja luokitukset.
 

Kanta-liittyminen on valtava toiminnallinen muutos 

Kanta-palveluiden käyttöönotto mielletään usein pelkäksi asiakastietojärjestelmien päivittämiseksi. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta muutoksesta. 
– Ei riitä, että tietohallinto hankkii sosiaalihuollon käyttöön uuden, Kanta-vaatimukset täyttävän asiakastietojärjestelmän. Tämä vaatii hyvinvointialueilla ihan valtavan toiminnallisen muutoksen, Marjo Orava painottaa. 
– On tärkeää, että sekä hyvinvointialueet että järjestelmätoimittajat ymmärtävät muutoksen mittakaavan.

Kanta-palvelut vaikuttavat laajasti sosiaalihuollon toimintatapoihin ja asiakastyön prosesseihin. Totutut käytännöt muuttuvat, kun asiakkaan asioita käsitellään jatkossa kaikissa organisaatioissa yhtenäisesti kansallisesti määritellyn prosessin pohjalta. Palvelut ryhmitellään, käsitteet yhtenäistetään ja asiakastiedot kirjataan kansallisten asiakirjarakenteiden mukaisesti.

Kanta-liittymiseen tarvitaan arvioitua enemmän aikaa

Alkuperäinen määräaika Kanta-palveluihin liittymiselle oli syyskuussa 2024. Se osoittautui liian tiukaksi. Useat hyvinvointialueet joutuivat käynnistämään uusien Kanta-vaatimukset täyttävien asiakastietojärjestelmien hankinnan tilanteessa, jossa vasta perustettujen hyvinvointialueiden sosiaalihuollon toimintamallit ja kansalliset tiedonhallinnan vaatimukset olivat vasta muotoutumassa. Tarjouspyyntöihin oli vaikea määritellä tarkkoja, järjestelmiltä edellytettäviä toiminnallisuuksia. Tämä on johtanut tarjouspyyntöjen vaatimusten uudelleen tulkintoihin ja vaatinut muutoksia myös tietojärjestelmiin. Uusien järjestelmien käyttöönottoja on jouduttu useilla alueilla siirtämään.

Kanta-palveluihin liittymisen määräaikaa jatkettiin syyskuuhun 2026. Nyt myös THL on jäädyttänyt asiakastietomallin, jotta hyvinvointialueilla ja järjestelmätoimittajilla on aikaa toteuttaa toimintaan ja järjestelmiin vaatimukset. 
– Tällä hetkellä kentällä on liikaa muutoksia. Hyvinvointialueet tarvitsevat aikaa, jotta sekä toiminnanmuutos että järjestelmämuutokset saadaan vietyä maaliin. Yhtenäiset tietorakenteet vapauttavat eri järjestelmätoimittajat kehittämään käytettävämpiä eri tarpeen mukaisia järjestelmiä. Yhtenäinen rakenne toimii kaikille järjestelmille pohjana: nyt on aika panostaa myös käytettävyyteen, Marjo Orava arvioi.

Yksityiset palveluntuottajat mukaan muutokseen

Hyvinvointialueet ostavat suuren osan sosiaalihuollon palveluista yksityisiltä tuottajilta, joten muutos koskettaa myös niitä. Yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen edellyttää, että yksityiset palveluntuottajat kirjaavat asiakastiedot yhdenmukaisesti ja vievät ne Kanta-palveluihin.
 – Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueet ottavat myös yksityiset palveluntuottajat mukaan tiedonhallinnan kehittämiseen ja ohjaavat ja tukevat heitä kansallisesti ja alueellisesti sovittujen käytäntöjen toimeenpanossa. Palveluntuottajilla on myös paljon osaamista, jota hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää, Orava korostaa.

Tiedonhallinnan uudistaminen vaatii johtajuutta ja asiantuntemusta

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistus ei ole pelkkä tekninen projekti vaan laaja toiminnallinen muutos, joka edellyttää vahvaa muutosjohtajuutta ja syvää asiantuntemusta. 
– Johdossa on tiedostettava sosiaalihuollon tiedonhallinnan merkitys ja sen kehittämiseen olisi löydettävä tiukasta taloustilanteesta huolimatta riittävät resurssit, Orava sanoo. 

Samalla sosiaalihuollon ammattilaisten on kyettävä luopumaan osasta aiemmin omaksumiaan toimintatapoja ja siirtymään kansallisiin määrityksiin perustuviin toimintamalleihin. 
Kanta-palveluiden käyttöönotto lisää kirjaamisvaatimuksia, mikä herättää huolta ammattilaisten työajasta. Marjo Orava näkee rakenteisen kirjaamisen kuitenkin välttämättömänä:
– Kannatan ehdottomasti rakenteista kirjaamista. Me tarvitsemme vertailukelpoista tietoa palveluista, palvelutarpeista ja niiden syistä. Tällaisen tiedon saaminen edellyttää yhdenmukaista kirjaamista. Meidän on kuitenkin koko ajan arvioitava, mikä on minkäkin tiedon todellinen arvo ja kirjaamisen oikea tarkkuustaso.


Järjestelmätoimittajat avainasemassa

Tietojärjestelmätoimittajilta odotetaan ratkaisuja järjestelmien käytettävyyden parantamiseen, kirjausten helpottamiseen ja automatisointiin. Marjo Orava näkee järjestelmätoimittajien roolin tätä laajempana:
 – Järjestelmätoimittajilla on tietojärjestelmien ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan ydinosaamista. Tällä osaamisella he pystyvät tukemaan hyvinvointialueita uusien tietojärjestelmien ja Kanta-palveluiden käyttöönotossa, hän sanoo.

Orava näkee tietojärjestelmätoimittajat hyvinvointialueiden tärkeinä kumppaneina, joita voidaan hyödyntää laajemminkin sosiaalihuollon kehittämisessä. 
– Vanha malli, jossa toimittajat vain toimittivat järjestelmiä perävalotakuulla, ei enää riitä.

 
Tiedonhallinta tukee johtamista ja nostaa sosiaalihuollon asemaa

Yhtenäiset, rakenteiset tiedot ovat perusta sosiaalihuollon johtamiselle ja kehittämiselle. Marjo Orava kuvaa Kanta-palveluiden käyttöönottoa ratkaisevaksi askeleeksi:
 – Kun keskitymme tiedonhallinnan vahvistamiseen ja sitä tukevien asiakastietojärjestelmien hyödyntämiseen, saamme oikeaa ja vertailukelpoista tietoa johtamisen tueksi. Yhtenäisen tiedon perusteella voimme esimerkiksi havaita, että lapsiperheiden asiakkuudet kestävät meillä pidempään kuin muualla ja oppia muilta hyviä toimintamalleja.

Tiedonhallinnan vahvistaminen nostaa myös sosiaalihuollon asemaa sote-kokonaisuudessa:
 – Sosiaalihuolto on veroeuroissa mitattuna soten suurin toimiala, mutta jää helposti terveydenhuollon varjoon. Kun saamme Kanta-palvelut käyttöön ja kerättyä vakuuttavaa dataa, jonka avulla pystytään tuottamaan vaikuttavampia palveluja, sosiaalihuollon merkitys nousee sille kuuluvaan asemaan.

Hyvinvointialueiden Suomi -blogisarja haastattelee kiinnostavia sotekentän asiantuntijoita ja tarkastelee hyvinvointialueiden ajankohtaisia teemoja tietojohtamisen, digitaalisuuden ja niitä tukevien tietojärjestelmien näkökulmasta. Tässä blogissa on mukana Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan erityisasiantuntija Marjo Orava, jonka kanssa viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajamme Mikael Palola keskusteli sosiaalihuollon muutoksesta sekä tietojärjestelmien roolista muutoksen tukena.

 

Aiemmin sosiaalihuollon vastuu oli etenkin pienissä kunnissa yksittäisten sosiaalihuollon ammattilaisten harteilla. Käytännöt muotoutuivat myös suuremmissa kaupungeissa ja sote-kuntayhtymissä usein paikallisesti ja perustuivat pitkälti siihen, millaisia toimintatapoja yksittäiset ammattilaiset olivat omaksuneet ja hyväksi havainneet. 
Tämän seurauksena sosiaalihuollon palveluihin, asiakasprosesseihin sekä tietojen kirjaamiseen, tilastointiin ja raportointiin on vuosikymmenten aikana syntynyt kirjavia käytäntöjä.

Yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen tai vertailukelpoisen tiedon kokoaminen kehittämistä ja kansallista ohjausta varten on ollut vaikeaa, vaikka THL:n johdolla on onnistuttukin kokoamaan verrattain hyvää tilastotietoa myös sosiaalihuollon palveluista.

Terveydenhuollossa tilanne on ollut toisenlainen. 
– Potilastietoja on kirjattu rakenteisesti ja sairauksia hoidettu sairaaloissa ja terveysasemilla melko samalla tavalla. Sosiaalipalveluissa on ollut huomattavasti enemmän vaihtelevuutta, Marjo Orava toteaa.

Lainsäädäntöä ja suosituksia on tulkittu eri tavoin, palvelutarpeisiin vastattu monin keinoin ja asiakastietoja käsitelty hyvin eri käytännöillä eri puolilla Suomea. 
– Sosiaalihuollossa onkin nyt hyvinvointialueilla terveydenhuoltoa enemmän yhtenäistettävää.

Yhtenäinen tiedonhallinta turvaa yhdenvertaisuuden

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite oli varmistaa yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Tämän tueksi sosiaalihuollon tiedonhallintaa on uudistettu määrätietoisesti. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut asiakastietolaki yhdenmukaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskevia säädöksiä ja velvoittaa myös sosiaalihuollon toimijat liittymään Kanta-palveluiden käyttäjäksi. Keväällä 2025 valmistui THL:n johdolla laadittu asiakastietomalli, joka ohjaa asiakastietojen kirjaamista ja tallentamista Kanta-palveluihin sekä määrittää yhtenäiset asiakasasiakirjarakenteet ja luokitukset.
 

Kanta-liittyminen on valtava toiminnallinen muutos 

Kanta-palveluiden käyttöönotto mielletään usein pelkäksi asiakastietojärjestelmien päivittämiseksi. Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta muutoksesta. 
– Ei riitä, että tietohallinto hankkii sosiaalihuollon käyttöön uuden, Kanta-vaatimukset täyttävän asiakastietojärjestelmän. Tämä vaatii hyvinvointialueilla ihan valtavan toiminnallisen muutoksen, Marjo Orava painottaa. 
– On tärkeää, että sekä hyvinvointialueet että järjestelmätoimittajat ymmärtävät muutoksen mittakaavan.

Kanta-palvelut vaikuttavat laajasti sosiaalihuollon toimintatapoihin ja asiakastyön prosesseihin. Totutut käytännöt muuttuvat, kun asiakkaan asioita käsitellään jatkossa kaikissa organisaatioissa yhtenäisesti kansallisesti määritellyn prosessin pohjalta. Palvelut ryhmitellään, käsitteet yhtenäistetään ja asiakastiedot kirjataan kansallisten asiakirjarakenteiden mukaisesti.

Kanta-liittymiseen tarvitaan arvioitua enemmän aikaa

Alkuperäinen määräaika Kanta-palveluihin liittymiselle oli syyskuussa 2024. Se osoittautui liian tiukaksi. Useat hyvinvointialueet joutuivat käynnistämään uusien Kanta-vaatimukset täyttävien asiakastietojärjestelmien hankinnan tilanteessa, jossa vasta perustettujen hyvinvointialueiden sosiaalihuollon toimintamallit ja kansalliset tiedonhallinnan vaatimukset olivat vasta muotoutumassa. Tarjouspyyntöihin oli vaikea määritellä tarkkoja, järjestelmiltä edellytettäviä toiminnallisuuksia. Tämä on johtanut tarjouspyyntöjen vaatimusten uudelleen tulkintoihin ja vaatinut muutoksia myös tietojärjestelmiin. Uusien järjestelmien käyttöönottoja on jouduttu useilla alueilla siirtämään.

Kanta-palveluihin liittymisen määräaikaa jatkettiin syyskuuhun 2026. Nyt myös THL on jäädyttänyt asiakastietomallin, jotta hyvinvointialueilla ja järjestelmätoimittajilla on aikaa toteuttaa toimintaan ja järjestelmiin vaatimukset. 
– Tällä hetkellä kentällä on liikaa muutoksia. Hyvinvointialueet tarvitsevat aikaa, jotta sekä toiminnanmuutos että järjestelmämuutokset saadaan vietyä maaliin. Yhtenäiset tietorakenteet vapauttavat eri järjestelmätoimittajat kehittämään käytettävämpiä eri tarpeen mukaisia järjestelmiä. Yhtenäinen rakenne toimii kaikille järjestelmille pohjana: nyt on aika panostaa myös käytettävyyteen, Marjo Orava arvioi.

Yksityiset palveluntuottajat mukaan muutokseen

Hyvinvointialueet ostavat suuren osan sosiaalihuollon palveluista yksityisiltä tuottajilta, joten muutos koskettaa myös niitä. Yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen edellyttää, että yksityiset palveluntuottajat kirjaavat asiakastiedot yhdenmukaisesti ja vievät ne Kanta-palveluihin.
 – Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueet ottavat myös yksityiset palveluntuottajat mukaan tiedonhallinnan kehittämiseen ja ohjaavat ja tukevat heitä kansallisesti ja alueellisesti sovittujen käytäntöjen toimeenpanossa. Palveluntuottajilla on myös paljon osaamista, jota hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää, Orava korostaa.

Tiedonhallinnan uudistaminen vaatii johtajuutta ja asiantuntemusta

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistus ei ole pelkkä tekninen projekti vaan laaja toiminnallinen muutos, joka edellyttää vahvaa muutosjohtajuutta ja syvää asiantuntemusta. 
– Johdossa on tiedostettava sosiaalihuollon tiedonhallinnan merkitys ja sen kehittämiseen olisi löydettävä tiukasta taloustilanteesta huolimatta riittävät resurssit, Orava sanoo. 

Samalla sosiaalihuollon ammattilaisten on kyettävä luopumaan osasta aiemmin omaksumiaan toimintatapoja ja siirtymään kansallisiin määrityksiin perustuviin toimintamalleihin. 
Kanta-palveluiden käyttöönotto lisää kirjaamisvaatimuksia, mikä herättää huolta ammattilaisten työajasta. Marjo Orava näkee rakenteisen kirjaamisen kuitenkin välttämättömänä:
– Kannatan ehdottomasti rakenteista kirjaamista. Me tarvitsemme vertailukelpoista tietoa palveluista, palvelutarpeista ja niiden syistä. Tällaisen tiedon saaminen edellyttää yhdenmukaista kirjaamista. Meidän on kuitenkin koko ajan arvioitava, mikä on minkäkin tiedon todellinen arvo ja kirjaamisen oikea tarkkuustaso.


Järjestelmätoimittajat avainasemassa

Tietojärjestelmätoimittajilta odotetaan ratkaisuja järjestelmien käytettävyyden parantamiseen, kirjausten helpottamiseen ja automatisointiin. Marjo Orava näkee järjestelmätoimittajien roolin tätä laajempana:
 – Järjestelmätoimittajilla on tietojärjestelmien ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan ydinosaamista. Tällä osaamisella he pystyvät tukemaan hyvinvointialueita uusien tietojärjestelmien ja Kanta-palveluiden käyttöönotossa, hän sanoo.

Orava näkee tietojärjestelmätoimittajat hyvinvointialueiden tärkeinä kumppaneina, joita voidaan hyödyntää laajemminkin sosiaalihuollon kehittämisessä. 
– Vanha malli, jossa toimittajat vain toimittivat järjestelmiä perävalotakuulla, ei enää riitä.

 
Tiedonhallinta tukee johtamista ja nostaa sosiaalihuollon asemaa

Yhtenäiset, rakenteiset tiedot ovat perusta sosiaalihuollon johtamiselle ja kehittämiselle. Marjo Orava kuvaa Kanta-palveluiden käyttöönottoa ratkaisevaksi askeleeksi:
 – Kun keskitymme tiedonhallinnan vahvistamiseen ja sitä tukevien asiakastietojärjestelmien hyödyntämiseen, saamme oikeaa ja vertailukelpoista tietoa johtamisen tueksi. Yhtenäisen tiedon perusteella voimme esimerkiksi havaita, että lapsiperheiden asiakkuudet kestävät meillä pidempään kuin muualla ja oppia muilta hyviä toimintamalleja.

Tiedonhallinnan vahvistaminen nostaa myös sosiaalihuollon asemaa sote-kokonaisuudessa:
 – Sosiaalihuolto on veroeuroissa mitattuna soten suurin toimiala, mutta jää helposti terveydenhuollon varjoon. Kun saamme Kanta-palvelut käyttöön ja kerättyä vakuuttavaa dataa, jonka avulla pystytään tuottamaan vaikuttavampia palveluja, sosiaalihuollon merkitys nousee sille kuuluvaan asemaan.
, ,