Hyvinvointialueiden Suomi -blogisarja haastattelee kiinnostavia sotekentän asiantuntijoita ja tarkastelee hyvinvointialueiden ajankohtaisia teemoja tietojohtamisen, digitaalisuuden ja niitä tukevien tietojärjestelmien näkökulmasta. Tässä blogissa on mukana Sisä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pekkarinen, jonka kanssa viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajamme Mikael Palola kes-kusteli rakenteellisesta sosiaalityöstä.
Sosiaalihuollon arjessa kohdataan päivittäin ihmisiä, joiden elämäntilanteet heijastavat laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä: köyhyyttä, mielenterveyden haasteita, asunnottomuutta, perheiden kuormitusta ja palvelujärjestelmän aukkoja.
Anna Pekkarinen kuvaa rakenteellisen sosiaalityön merkitystä seuraavasti:
– Rakenteellisella sosiaalityöllä varmistetaan asiakastyössä kertyvän arvokkaan tiedon sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntäminen ja toimenpide-ehdotusten välittyminen päätöksentekoon.
Rakenteellisen sosiaalityön keskeinen tavoite on siirtää huomio yksittäisistä asiakastilanteista laajempiin ilmiöihin: miksi tiettyjen palvelujen tarve kasvaa, miksi tietyt asiakasryhmät jäävät tuen ulkopuolelle tai miksi palveluketjut eivät toimi. Kun näihin kysymyksiin vastataan tiedon avulla, palveluja voidaan kehittää vaikuttavammiksi, ongelmien kasaantumista voidaan ehkäistä ja resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin.
– Rakenteellinen sosiaalityö on ennen kaikkea tapa tehdä yhdessä asiakkaiden kanssa havaintoja, muodostaa tietoa ja tuoda näkyväksi sosiaalisten ongelmien juurisyitä sekä vaikuttaa niihin rakenteisiin, jotka heikentävät sosiaalista hyvinvointia ja synnyttävät tai ylläpitävät eriarvoisuutta, Anna Pekkarinen tiivistää.
Juuri asiakastyössä tapahtuu Pekkarisen mukaan rakenteellisen sosiaalityön ydin:
– Rakenteellinen sosiaalityö on periksiantamatonta oikeudenmukaisuuden tavoittelua, jonka avulla työntekijät herkistyvät näkemään, miten palvelujärjestelmän käytännöt eivät aina palvele asiakkaan etua. Ammattilainen ikään kuin liittoutuu asiakkaan kanssa ja tuo keskusteluihin ne yhteiskunnan rakenteet ja käytännöt, jotka vaikuttavat ihmisten olosuhteisiin.
Rakenteellisen sosiaalityön vahvuus ja ydin on Pekkarisen mukaan sen kattava ja monipuolinen, asiakastyöhön perustuva tietopohja, jossa ei nojata vain yhteen totuuteen.
Ammattilaisten on tärkeää muistaa, että jokainen kirjaus ja havainto voi olla osa laajempaa ilmiötä. Siksi on tärkeää, että nämä ammattilaisille asiakaskohtaamisissa kertyvät tiedot ja havainnot saadaan mahdollisimman kattavasti sosiaalihuollon kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.
Asiakastiedon tuottaminen on kaikkien sosiaalihuollon ammattilaisten tehtävä.
– Tiedän, että kirjaamiseen kuluu paljon ammattilaisten työaikaa. Peräänkuulutankin järjestelmätoimittajilta innovatiivisia ratkaisuja, joilla kirjaaminen saadaan asiakastietojärjestelmissä ammattilaisille mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi, Pekkarinen sanoo.
Asiakastietojärjestelmiin kertyvän tiedon lisäksi rakenteellisessa sosiaalityössä hyödynnetään ja yhdistellään monipuolisesti myös monia muita tiedonlajeja ja lähteitä. Pekkarinen korostaa, että asiakastyössä syntyvät laadulliset havainnot ovat yhtä arvokkaita kuin asiakastietojärjestelmistä ja erilaisista tilastoista ja rekistereistä saatava määrällinen tieto. Hän pitääkin tärkeänä, että asiakastietojärjestelmät mahdollistavat määrällisen tiedon ohella myös laadullisen tiedon tuottamisen ja raportoinnin.
Rakenteellinen sosiaalityö nojaa siihen, että tieto on yhteismitallista, vertailukelpoista ja laadukasta. Ilman sitä tieto ei Pekkarisen kokemuksen mukaan ole kovinkaan käyttökelpoista päätöksenteossa.
– Kansallisilla ratkaisuilla – kuten Kanta-palveluilla, rakenteisella kirjaamisella ja sosmeta-rakenteilla – on keskeinen rooli varmistaa, että hyvinvointialueilla kerätään samankaltaista asiakastietoa samassa muodossa. Vasta tämän jälkeen tieto voidaan yhdistää, analysoida ja hyödyntää niin kansallisessa kuin hyvin-vointialuetasoisessa johtamisessa.
Tässä kontekstissa Pekkarinen suhtautuu keskusteluun kirjaamisvelvoitteista kaksijakoisesti:
– Olen kirjaamisen keventämisen kannalla, mutta kirjaamisen keventäminen ei saa tarkoittaa tiedon köyhtymistä. Ammattilaisten hallinnollista työtä on syytä vähentää, mutta jos kirjaamisrakenteita puretaan liikaa, olemme vaarassa menettää juuri sen tietopohjan, joka tekee rakenteellisesta sosiaalityöstä vaikuttavaa. Laadukkaan tiedon puute näkyisi ensimmäisenä juuri niissä pöydissä, joissa pitäisi tehdä kau-askantoisia ratkaisuja palvelujen toteuttamisesta eli ihmisten hyvinvoinnista.
Asiakastietojärjestelmätoimittajat tiedostavat tämän Pekkarisen esiin nostaman haasteen. Ne kehittävät järjestelmiinsä ammattilaisten kirjaamista tukevia ja helpottavia ratkaisuja. Esimerkiksi Mediconsult on tuomassa Saga-asiakastietojärjestelmäänsä tekoälypohjaisia puheesta tekstiksi -ratkaisuja, joissa tekoälytyökalu litteroi sosiaalihuollon ammattilaisen puheen ja ammattilaisen ja asiakaan välisen keskustelun ja tuottaa sen pohjalta kansallisten kirjaamismallien mukaiset rakenteiset kirjausluonnokset ammattilaisen hyväksyttäväksi.
Asiakastietojärjestelmien merkitys rakenteelliselle sosiaalityölle on kasvanut valtavasti. Kun hyvinvointialueilla on otettu käyttöön alueellisia asiakastietojärjestelmiä ja niiden myötä myös yhtenäistetty kirjaamiskäytäntöjä, alueilla syntyy dataa, joka on sekä yhtenäistä että uskottavaa.
– Johto ja päätöksenteko tukeutuvat usein ensisijaisesti luotettavaksi kokemaansa määrälliseen tietoon. Mitä yhtenäisemmin ja kattavammin sosiaalihuollon ammattilaiset sitä tuottavat ja mitä monipuolisimmin sitä voidaan järjestelmien avulla raportoida, sitä vähemmän havaintoja voidaan ohittaa yksittäisen työntekijän mutuiluna, Anna Pekkarinen summaa.
Pekkarinen näkee hyvinvointialueiden uusien asiakastietojärjestelmien käyttöönotot merkittävänä parannuksena rakenteellisen sosiaalihuollon näkökulmasta. Yhtenäinen asiakastietojärjestelmä vahvistaa sosiaalityön ääntä hyvinvointialueen päätöksenteossa. Silti kehittämistarpeita on edelleen.
– Rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta olisi tärkeää saada järjestelmiin selkeitä ja helposti täydennettäviä tietorakenteita esimerkiksi asunnottomuudesta, päihteiden käytöstä tai muista erityisistä sosiaalisista riskeistä: sellaisista, joita nyt kerätään erillisillä selvityksillä. Jos järjestelmät pystyisivät tuottamaan tämän tiedon automaattisesti kirjaamisen sivutuotteena, saataisiin ilmiöistä reaaliaikaisempi ja huomattavasti tarkempi kuva.
Asiakastietojärjestelmiä kehitetään ja muokataan kansallisten vaatimusten pohjalta. Tästä on hyvänä esimerkkinä Mediconsultin uusi Saga Sosiaalihuolto-asiakastietojärjestelmä, joka on rakennettu uusimpien sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisten vaatimusten mukaisesti ja jota päivitetään kansallisten vaatimusten muuttuessa. Kansallisten vaatimusten täydentäminen onkin varmin tapa sisällyttää asiakastietojärjestelmiin myös näitä Anna Pekkarisen esittämiä uusia tietorakenteita.
Rakenteellinen sosiaalityö on vakiinnuttanut paikkansa jo useilla hyvinvointialueilla. Analyysejä esitellään sekä virkamies- että poliittiselle johdolle, ja niitä hyödynnetään jo palvelujen kehittämisessä, talousarvioissa ja strategiatyössä.
Vastaanotto on Pekkarisen mukaan pääsääntöisesti myönteistä, etenkin silloin, kun tieto on perusteltua ja siihen liittyy konkreettisia ratkaisuehdotuksia.
– Kun tieto on monipuolisesti perusteltua ja mukana on ratkaisuja, johto ja politiikka kyllä kuuntelevat. Toki välillä syntyy ristiriitoja, jos rakenteellisen sosiaalityön kautta nousevat havainnot eivät sovi totuttuun narratiiviin, mutta yhtenäiseen asiakastietoon perustuvia havaintoja ja esityksiä ei enää voida ihan olankohautuksella sivuuttaa.
Esimerkkejä rakenteellisen sosiaalityön huomioimisesta päätöksenteossa löytyy jo paljon eri puolilta Suomea. Yksi tällainen on Pirkanmaalla perustettu asumisyksikkö mielenterveys- ja päihdeongelmista kuntoutuville naisille. Se syntyi rakenteellisen sosiaalityön ansiosta esiin nousseiden havaintojen perusteella ja toimijoiden vahvalla aloitteellisuudella.
– Asumisyksikkö on hyvä esimerkki ja osoitus siitä, kuinka rakenteellinen tieto voi johtaa palvelujärjestelmää muuttaviin ratkaisuihin ja ennen kaikkea parempaan tukeen yksittäiselle ihmiselle. Uskon, että rakenteellisen tiedon jalostaminen ja siihen sitoutuminen voi johtaa isoihin palvelujärjestelmää muuttaviin ratkaisuihin, Anna Pekkarinen kiteyttää.