Juuri valitut aluevaltuustot pääsevät ensi töikseen luomaan uusille hyvinvointialueille palvelustrategioita. Niissä valtuutetut päättävät siitä, millaisilla keinoilla ja palveluilla hyvinvointialueet huolehtivat asukkaidensa hyvinvoinnista. Strategioissa myös linjataan, miten valtiolta saatavat rahat kohdennetaan eri alueille ja asiakasryhmille ja ketkä palveluja jatkossa voivat tuottaa.
Palvelustrategioiden valmistelussa on järjestämislain mukaan otettava huomioon valtioneuvoston vahvistamat valtakunnalliset tavoitteet sekä kullakin hyvinvointialueella tunnistetut ja ennakoidut palvelutarpeet.
Onnistuakseen tehtävässään aluevaltuustot tarvitsevat monipuolista tietoa alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelutarpeista sekä kustannusvaikuttavista palveluista ja palveluiden tuottajista.
Tietoa kootaan hajanaisista järjestelmistä
Hyvinvointialueet poikkeavat monilla tavoin toisistaan. Asukkaiden palvelutarpeissa ja olosuhteissa on suuria eroja myös hyvinvointialueiden sisällä.
Palvelustrategian valmistelun perustaksi tarvittavan hyvinvointialuetasoisen tiedon kokoaminen on useilla alueilla toiminnan käynnistyessä hyvin haastavaa. Vastuu sote-palveluista on tähän asti hajautunut monilla alueilla vielä useille eri organisaatioille, ja asukkaiden tiedot ovat hajallaan eri rekistereissä ja tietojärjestelmissä. Tätä hajanaista tietoakin on käytännössä pääosin vain niistä asukkaista, jotka ovat käyttäneet julkisesti tuotettuja palveluja. Ja kun tietoa on eri organisaatioissa koottu toisistaan poikkeavilla tavoilla, on liittyvien organisaatioiden ja eri hyvinvointialueiden keskinäinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen ja parhaiden tuottajien tunnistaminen hyvinvointialueiden aloittaessa vielä vaikeaa.
Sote-ammattilaisilla keskeinen rooli tiedon tuottamisessa
Sote-uudistuksen yhteydessä on mm. sosiaali- ja terveysministeriön Toivo-ohjelman myötä panostettu määrätietoisesti sote-toimijoiden tietojohtamisen kyvykkyyden, tiedontuotannon ja tietopohjan sekä tiedonhallintaratkaisujen kehittämiseen ja yhtenäistämiseen.
Sote-ammattilaisilla on keskeinen rooli aluevaltuustojen palveluiden järjestämisessä tarvitseman tiedon tuottamisessa. Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueilla on käytössään sellaiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät, jotka varmistavat tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen yhtenäiset käytännöt ja käytettävyytensä ansiosta helpottavat ammattilaisten työtä.
Tieto myös asukkaiden käyttöön
Kuntien sote-palvelut on perinteisesti rakennettu palvelemaan asiakkaita, jotka ottavat itse yhteyttä, kun sairaudet ovat ehtineet pahentua tai toimintakyky heiketä niin, etteivät he enää selviä omassa arjessaan. Nämä tilanteet hoidetaan hyvinvointialueilla jatkossakin, mutta painopistettä pyritään nyt kaikilla alueilla siirtämään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Kun hyvinvointialueilla on mahdollisuus tuottaa, koota, analysoida ja rikastaa asukkaidensa hyvinvointiin liittyvää tietoa, ne voivat tarjota tietoa asukkailleen yksilöllisesti omasta ja läheistensä hyvinvoinnista huolehtimisen tueksi. Kun asukkaat saavat tietoa yksilöllisistä riskeistään, he voivat esimerkiksi elintapojaan muuttamalla parhaimmillaan jopa välttää tai ainakin myöhentää tarvetta käyttää perinteisiä palveluja.
Nyt on hyvä aika uusia sote-tietojärjestelmät
Hyvinvointialueiden valmistelu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden uudistaa vanhat sote-tietojärjestelmät vastaamaan uudenlaisia tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen tarpeita. Nykyjärjestelmien yhdistämisen sijaan alueilla kannattaakin nyt arvioida markkinoilla olevia vaihtoehtoja. Uusien sote-järjestelmien onnistunut hankinta ja käyttöönotto on mahdollista nopeallakin aikataululla. Kotimaiset sote-tietojärjestelmien kehittäjät ymmärtävät uusien hyvinvointialueiden tarpeet ja suomalaisen sote-lainsäädännön asettamat vaatimukset. Tätä osaamista kannattaa nyt hyvinvointialueiden aloittaessa hyödyntää.
Tule kuuntelemaan tietoon perustuvasta palvelustrategian ja talousarvion valmistelusta 10.3. pidettävään webinaariin! Katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan tästä.
