Olemme messuilla ja asiakkailla käydessämme huomanneet, ettei läheskään kaikille ole selvää, mitä Kanta-palvelut kattavat ja mitä palveluntarjoajan pitäisi asiasta tietää. Sen vuoksi kokosimme teille pienen tietopaketin, olkaa hyvät!
Mitä Kanta-palveluilla käytännössä tarkoitetaan?
Kanta-palveluista puhuttaessa tarkoitetaan Suomessa valtakunnallisesti käyttöönotettua Kansallista Terveysarkistoa. Termit eArkisto, Kanta-arkisto ja Potilastiedon arkisto viittaavat kaikki tähän yhteen ja samaan asiaan. Kyse on kansalaisille tarjottavista julkisista palveluista, joita ovat Sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto, Tiedonhallintapalvelu sekä Omakanta-palvelu. Nämä lainsäädännössä määritetyt palvelut tähtäävät siihen, että potilaan kaikki terveystiedot – sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa syntyneet – ovat käytettävissä potilaan hoidossa siellä, missä potilas käyttää terveydenhuollon palveluja.
Kantaa voi kuvata sähköiseksi potilastiedon keskusvarastoksi, josta potilaan hoitoon osallistuvat tahot voivat katsella potilaan hoitotietoja oman potilastietojärjestelmänsä kautta. Tietojen katseleminen on toki mahdollista vain potilaan suostumuksella.
Mitä hyötyä tästä uudesta tietovarastosta siis on?
Selkein hyöty on sähköinen tiedonkulku: potilastietoja ei tarvitse enää lähetellä paikasta toiseen paperilla. Tiedon saatavuuden parantamisella pyritään ennen kaikkea edistämään hoidon laatua ja takaamaan, että potilaan hoidossa ammattilaisella on käytössään mahdollisimman laajat tiedot potilaan terveydestä ja muualla saamasta hoidosta.
Omakanta-palveluun kirjautumalla myös potilaalla itsellään on pääsy hänestä kirjattuun potilastietoon. Omakanta-palvelussa potilas myös näkee palveluntarjoajat, jotka ovat hänen tietojaan Potilastiedon arkistosta hakeneet ja kirjattujen tietojen oikeellisuus voidaan tarkistaa. Omakantaa käyttää jo 2,2 miljoonaa kansalaista. Hyötyjä tulee lisää samalla, kun Kantaan kehitetään lisää toiminnallisuuksia, kuten todistukset ja lausunnot (sähköisesti täytettävät ja suoraan viranomaiselle välitettävät asiakirjat, jotka potilas näkee Omakannasta) sekä kansallisesti ylläpidettävä terveys- ja hoitosuunnitelma (useiden potilastietojärjestelmien kautta ylläpidettävä dokumentti potilaan hoidosta).
Millaisella aikataululla Kanta-palveluihin siirrytään?
Kanta-palveluiden toteuttamiseksi on jo vuosia tehty Suomessa työtä, jossa THL:n OPER-yksikön ja Kelan ohjauksessa potilastieto- ja apteekkijärjestelmien toimittajat ovat yhdenmukaistaneet järjestelmiään. Koska kyse on valtavasta muutoksesta ja tietojärjestelmien kokonaisuudesta, on käyttöönottoa porrastettu pienempiin osiin. Porrastus näkyy siinä, että julkinen sektori on laissa määrätty liittymään Kanta-palveluihin ennen yksityistä sektoria sekä siinä, että potilaasta kirjattavat erilaiset hoitotiedot on määrätty siirrettäväksi arkistoon eri ajankohtina. Edellisten lisäksi aikataulut vaihtelevat alueittain ja potilastietojärjestelmittäin.
Ensimmäinen yksityinen terveyspalveluiden tuottaja liittyi arkistoon helmikuussa 2016. Suurten ja keskisuurten yksityisten käyttöönotot tapahtuivat pääasiassa vuoden 2016 aikana. Arkistoitavien tietosisältöjen laajennusten osalta kansallinen aikataulutus ulottuu ainakin vuodelle 2022 asti, sillä Kantaa kehitetään jatkuvasti.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan terveydenhuollon organisaatioiden piti liittyä arkistoon vuonna 2017, jolloin riitti, että kertomustekstit oli arkistoitu. 2019 jälkeen on arkistoitava myös esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Lisätietoa arkistoimisen aikatauluista saa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta. Sosiaalihuollon puolella ei ole vielä määritelty aikarajaa Kantaan liittymiseksi.
Miten hyödyt näkyvät?
Kanta-palvelut ovat olleet toiminnassa jo kohta neljä vuotta ja arkistossa olevan tiedon hyödyntäminen on jo vakiintunut osaksi ammattilaisen työtä.
Kanta-palveluista kehitetään koko kansan tietokantaa, jolloin asiointi helpottuu sekä hoidon laatu paranee, koska koko ajan laajemmin tallennettavat potilas- ja asiakastiedot ovat saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta.
Kanta-tietojen hyödyntäminen on kasvanut ajan myötä, kun arkistoon on kerääntynyt yhä enemmän tietoa. Muutaman viime vuoden aikana syntyneistä vauvoista löytyy Kanta-palveluista lähes täydelliset hoitotiedot. Lokakuuhun 2019 mennessä Kantaan on arkistoitu jo 1,7 miljardia asiakirjaa.
Koska myös yksityinen terveydenhuolto on ottanut Kannan käyttöön, voidaan tietoja jakaa yli sektorirajojen sähköisessä muodossa ilman asiakirjojen tilaamisesta ja lähettämisestä syntyvää viivettä.
Yksityisiä terveydenhuollon yksikköjä on liittynyt Kantaan jo 1413.
Mitä muuta olisi syytä tietää Kanta-palveluista?
Kanta-palvelut ovat jo vakiinnuttaneet asemansa ja työtä järjestelmän kehittämisen parissa tehdään tiiviisti tulevien vuosien aikana. Palveluiden monipuolistuessa myös kansalaisten tietoisuus kasvaa entisestään, mistä kertoo sekin, että Kanta.fi äänestettiin arvostetuimpien verkkobrändien joukkoon.
Kanta.fi-sivustolla julkaistaan kuukausittain tilastoja Kanta-palveluiden käytöstä. Käytön lisääntymisestä kertovien tilastojen valossa palveluntarjoajien ja potilastyötä tekevien onkin syytä varautua yhä valveutuneempiin asiakkaisiin, jotka osaavat ja haluavat hyödyntää Kanta-palveluita.
Lue myös tiivis tietopakettimme ostopalveluvaltuutuksesta, joka on yksi tiedonkulkua edistävistä Kanta-toiminnallisuuksista!
