• Seuraa meitä somessa:

fi / en

Post Fetaured Image

Maakuntien vastuulla on löytää paras mahdollinen potilastietojärjestelmä

Ville Salaspuro - 03/01/2018

Sote-uudistus siirtää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Maakunnilla on taloudellisesti paremmat mahdollisuudet tasavertaiseen ja siten myös laadukkaampaan hoitoon. Tavoitteena onkin parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta kustannustehokkaasti.

Tärkeintä on selvittää, miten potilastietojärjestelmä tukee palveluiden ja hoidon laatua, yhdenvertaisuutta sekä valinnanvapauden toteutumista. Nämä ovat maakunnille suuria haasteita, mutta toteutettavissa oikeilla ratkaisuilla. Maakuntien onkin oltava hyvin perillä siitä, mitä potilastietojärjestelmä vaatii konkretian tasolla.

Palveluiden tulee olla asiakaskeskeistä sekä hoidon vaikuttavaa ja oikea-aikaista. Muuten päädymme terveystaloustieteilijöiden esiin nostamiin sote-uudistuksen kauhuskenaarioihin – hoito pirstaloituu ja sen laatu heikkenee.

Onnistunut tietointegraatio palvelee potilasta

Kun potilaan hoito pystytään toteuttamaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, saadaan aikaan valtava kustannustehokkuusetu koko palveluorganisaatiolle. Kun organisaatioissa on kaikki tarvittava tieto, pystytään toteuttamaan myös oikeat tilat, hoitoketjut ja ammattilaiset – siis kokonaisvaltainen, tehokas toiminta ja potilaille laadukas hoito tarpeenmukaisella ja toimivalla valinnanvapaudella.

Sote-alueella potilaasta tulee olla kirjattuna mahdollisimman kattava ja reaaliaikainen terveys- ja sosiaalitoimen tieto. Tämän lisäksi asiakkaan pitää pystyä itse tuottamaan tietoa omasta terveydentilastaan ja antaa suostumus tietojen käyttöön eri palveluorganisaatioissa. Sote-uudistuksessa keskiöissä ovatkin potilaat: palvelut tulee tarjota potilaiden odotusten ja tarpeiden mukaisesti.

Suurin riski on tietointegraation epäonnistuminen. Potilastietojen pirstaloitumiseen voidaan päätyä, kun hoitoa tuotetaan usealla eri toimijalla ja tieto jää siiloihin. Asiaa yritetään taklata tälläkin hetkellä Kanta-palveluilla, KaPA-lailla ja UNA-hankkeella, mutta näissäkään tietojen integraatio ei toteudu vielä täydellisesti.

Hoidon ennaltaehkäisy säästää rahaa

Asiakkaan palvelut ja hoito kulkevat aina käsi kädessä kustannusten kanssa. Hoidon ennaltaehkäisy ja sen mahdollistavat työkalut ovat olennaisin osa kustannustehokkuutta. Mitä aikaisemmin riskiryhmät saadaan havaittua ja sairaudet ennaltaehkäistyä, sitä kustannustehokkaampaa hoitoa saadaan toteutettua.

Toisaalta myös tietyt potilasryhmät pitää pystyä tunnistamaan ja toteuttaa heille koordinoitu suunnitelma ja hoito. Esimerkiksi niin sanotut terveyspalveluiden suurkuluttajat on tunnistettava omaksi ryhmäkseen ja palveluita koordinoitava erikseen. Maakunnalla tulee olla siis myös asiakaskohtainen tieto käytössään, jotta se voi toteuttaa tavoitetilansa mukaista hoidon seurantaa ja siten laatua - tarvittaessa elämänmittaisena.

Rakenteellinen tieto ohjaa myös tulevaisuuden hoitotarpeita

Sote-alueella on kerättävä laaja-alaista tietoa palveluorganisaatioiden tuottavuudesta. Tiedon on oltava rakenteellista eli järjestelmällisesti ja luokitellusti kerättyä. Ylätason kokoomatiedosta on päästävä pureutumaan yksittäisen potilaan tasolle. Tavoitteena on ennustaa yksilötason ja asiakasryhmän hoitotarpeita myös tulevaisuudessa ja miettiä sen pohjalta tarpeita ja resursseja palveluorganisaation sisällä.

Toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamiseksi tarvitaan prosessi, joka alkaa potilaan kokonaisvaltaisesta terveystilan selvityksestä. On ymmärrettävä, miten asiakkaat voivat – kuka on terve, kenellä on riski sairastua ja kuka on sairas. Vain siten resurssit saadaan kohdennettua oikein ja laatuun sekä kustannuspoikkeamiin voidaan puuttua heti.

Kerätystä tiedosta saadaan vastaukset mm. seuraaviin esimerkinomaisiin peruskysymyksiin:

✅ Minkä tyyppisiin käynteihin menee eniten aikaa? (esim. neuvola, sairaskäynnit, työterveyshuolto)

✅ Mitkä potilasryhmät työllistävät eniten?

✅ Mikä on vuodeosaston keskimääräinen kuormitus?

✅ Miten paljon kertyy hoitopäiviä vuodessa tapaturmadiagnoosien vuoksi?

✅ Milloin influenssaepidemia alkaa?

✅ Kuinka moni diabeetikko polttaa tupakkaa?

Näillä tiedoilla saadaan muodostettua edelleen ennustemalleja ja tunnistettua riskiryhmiä. Pohjois-Karjalan uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallissa, Siun sotessa yllä kuvattu prosessi onkin onnistunut mallikkaasti.

Maakunnassa ollaan pitkällä jo toteuttamassa sekä järjestäjän että sote-tuottajien työkaluja ja perusvaatimuksia siten, että sote-alueen tavoitteet saadaan täytettyä. Maakunnat ovatkin suurien haasteiden edessä etsiessään sote-sopivia järjestelmiä ja prosesseja. Yritämme omalta osaltamme auttaa tässä monitahoisessa siirtymävaiheessa kohti soten uudistuksia. Olemmekin koonneet oppaan, josta saa apua potilastietojärjestelmän haasteisiin.

Voit ladata oppaan alta:

7+2 tyypillistä potilastietojärjestelmän ongelmaa

Tutustu myös muihin potilastietojärjestelmän hankintaan liittyviin kirjoituksiimme: 

Ville Salaspuro

KIRJOITTAJA Ville Salaspuro

Mediconsult Oy:n lääketieteellinen johtaja

Lisää samasta ahealueesta

Mediconsult - 28/03/2018

Ammattilaisen sote-sanasto 2

Oletko sinä miettinyt mitä tarkoitetaan UNA-hankkeella, sote-integraatiolla tai valinnanvapaudella? Mitä keskeisiä sanoja sote-uudistuksesta olisi hyvä tietää? Keräsimme sote-sanastoon sanoja, joiden olemme huomanneet herättävän kysymyksiä sosiaali-...

Lue lisää

Kiinnostuitko? Otathan yhteyttä.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse lectus odio, convallis ac enim eu, egestas mattis dolor. Sed vitae orci et erat consectetur euismod. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.

  • Tarjouspyyntö
  • Lisätietoa ratkaisuista
  • Tilaa esite
  • Palaute
  • Jotain muuta