Vuoden 2021 kuntavaaleissa valituiksi tulevat seuraavan kauden kuntapäättäjät ovat monessa suhteessa isojen asioiden äärellä. Kuntavaalien alla mietityttää, miten kaikki suomalaiset tulevaisuudessa hoidetaan ja miten kuntien rahat saadaan riittämään.
Me Mediconsultilla tuotamme hyvinvointia suomalaisilta suomalaisille. Haluamme tuoda kuntavaalikeskusteluun mukaan kotimaisen sote-järjestelmätuottajan näkökulman: minkälaisia it-ratkaisuja maassamme tarvitaan, että kuntatasolla pystytään jatkossakin tuottamaan suomalaisille tarvittavat sote-palvelut? Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, jonka jäsenet kunnan asukkaat valitsevat. Kuntalaisilla on näin valtuutettujen kautta aito mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten hankinnat kilpailutetaan, millä tavalla palvelut tuotetaan, miten niitä ohjataan ja mitä niistä maksetaan.
Kuntavaaliteesimme:
- KOTIMAINEN JÄRJESTELMÄ TOIMII SUOMEN SOTESSA PARHAITEN
- PALVELUT TURVATAAN TOIMIVALLA DIGITALISAATIOLLA
- SUOMALAISEEN OSAAMISEEN KANNATTAA INVESTOIDA
- TEHOKKUUS TARKOITTAA PAREMPAA HOITOA
1. KOTIMAINEN JÄRJESTELMÄ TOIMII SUOMEN SOTESSA PARHAITEN
Teettämämme kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa kotimaisten toimijoiden tuottamia digitaalisia sote-palveluita. Suomalainen järjestelmätoimittaja tuntee Suomen sote-kentän, sen erityispiirteet ja rakentaa palvelunsa niihin sopiviksi. Sote tarkoittaa sekä sosiaali- että terveydenhuoltoa, ei vain toista näistä. It- ja viestintäteknologian ratkaisuilla voidaan turvata ammattilaisten tiedonsaanti, ja tiedon sujuva liikkuminen sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei kannata irrottaa erilleen toisistaan.
Kotimainen järjestelmätoimittaja on lähellä suomalaisia sote-järjestelmien käyttäjiä ja voi kehittää palveluja alusta asti käyttäjiä kuunnellen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten aikaa ei kulu järjestelmien adaptoimiseen. Tarpeiden pohjalta kehitetyllä, yhtenä kokonaisuutena toimivalla sote-järjestelmällä varmistamme sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden sekä potilaiden saumattomat palvelu- ja hoitopolut. Uskomme kotimaisen toimijan mahdollisuuksiin tuottaa ratkaisut huomattavasti ulkomaista kustannustehokkaammin ja käyttäjäystävällisemmin.
2. PALVELUT TURVATAAN TOIMIVALLA DIGITALISAATIOLLA
Suomi on pitkä ja harvaanasuttu maa, ja väestön ikääntymisen ja kaupungistumisen myötä palveluiden turvaaminen on jatkuva puheenaihe. Suomen oloihin rakennetut toimivat digitaaliset palvelut helpottavat asiointia ja kuntalaisten arkea.
Hyvät digitaaliset työkalut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtyytyväisyyden kannalta merkittävässä roolissa. Lääkärin tai psykologin pitää voida keskittyä varsinaiseen työhönsä, ja tämä voidaan osaltaan taata sillä, että käytettävät tietojärjestelmät toimivat fiksusti. Ammattilaisten työtä tukevat sote-tietojärjestelmät voivat toimia myös rekryvalttina.
3. SUOMALAISEEN OSAAMISEEN KANNATTAA INVESTOIDA
Suomessa on totuttu siihen, että sote-järjestelmähankintojen yhteydessä ei puhuta rahasta. Miksi emme arvioisi kokonaiskustannuksia tarkemmin ja huomioisi Suomessa jo olevaa maailmanluokan terveysteknologiaosaamista?
Suomalaiseen tietojärjestelmään investoimalla luodaan Suomeen työpaikkoja ja pidetään yllä ja kehitetään terveysteknologian osaamistamme. Samalla rakennetaan koko terveysteknologian ja -palvelujen innovaatioympäristöä. Sote-tietojärjestelmät ovat vientituote, jossa on paljon potentiaalia.
4. TEHOKKUUS TARKOITTAA PAREMPAA HOITOA
Sote-alan digitalisaatiolla tavoitellaan toiminnan tehostamista ja tuottavuuden kasvua sekä aitoa asiakaslähtöisyyttä. Toimintojen tehostaminen on erityisen tärkeää nyt, kun meillä on Suomessa kurottavana kiinni iso koronan aiheuttama hoitovelka.
Ammattilaisten työaikaa säästetään potilaslähtöisellä hoitoprosessien digitalisoinnilla. Kun potilas osallistuu alusta alkaen aktiivisesti hoitoprosessiin ja täyttää itse sähköisen esitietolomakkeen tai oirearvion, ammattilaisen työaikaa säästyy noin 20 minuuttia hoitoprosessia kohti. Lisäksi hoitoon osallistuminen parhaimmillaan sitouttaa potilaita. Yli 90 prosenttia asiakkaamme tutkimukseen osallistuneista diabetespotilaista piti kotona tekemiään mittauksia ja tulosten lähettämistä terveyskeskukseen hyödyllisinä ja omahoitotiliä käyttävät henkilöt onnistuivat myös pudottamaan painoaan.
Potilastietojärjestelmän käytettävyydellä mahdollistetaan entistä parempi hoidon ja laadun seuranta ja raportointi. Kun potilastiedon rakenteellinen kirjaaminen on helppoa, siihen ei kulu liikaa ammattilaisten aikaa. Tiedon rakenteisuus on määrämuotoisuutta, joka tehostaa tiedon koneellista käsittelyä ja on hyödyksi tiedon vaihtamisessa eri organisaatioiden ja järjestelmien välillä. Tietojärjestelmien käytettävyydellä on suuri merkitys ammattilaisten työtyytyväisyyteen.
Mobiilikirjaaminen tehostaa toimintaa, kun potilastiedot ovat saatavilla ja kirjattavissa älypuhelimella ja tabletilla välittömästi hoidon hetkellä, esimerkiksi potilaan sängyn vieressä tai kotona. Ammattilaisen aikaa säästyy ja tiedon laatu paranee, kun kirjauksia ei tehdä myöhemmin muistinvaraisesti. Asiakkaamme henkilökunnasta 36 prosenttia arvioi, että tiedon etsimiseen ja kirjaamiseen käytetty aika vähentyi työvuoron aikana 15–45 minuuttia, kun käytössä oli mobiilisovellus.
Suomessa noin 10 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista käyttää arviolta 80 prosenttia kaikista kustannuksista. Potilasryhmästä riippuen varhaisella tunnistamisella sekä hoitopoluilla, joiden suunnittelu ja toteutumisen seuranta toimii saumattomasti asiakas- ja potilastietojärjestelmien avulla, voidaan saada aikaan miljoonien eurojen säästöjä. Ennen kaikkea tehokkuuden lisäämisessä on kyse kuntalaisten entistä paremman palvelun ja hoidon mahdollistamisesta.
