Mediconsultin järjestämässä Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarissa keskusteltiin siitä, miten hyvinvointialueet voivat digillä ja tiedolla vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja tukea kansalaisten roolin vahvistamista sotessa. Kansanedustajat toivat esiin järjestöjen roolin, joten päätimme kysyä aiheesta lisää SOSTE ry:n johtaja Anne Knaapilta.
Webinaarin osallistujat kaipasivat etukäteen lähettämissään kysymyksissä ja kommenteissa tietoja siitä, miten hyvinvointialueet huomioivat alueidensa asukkaiden näkemyksiä päätöksenteossa. Kysymyksistä ilmeni myös huoli digitaidottomien kansalaisten huomioimisesta sote-palveluissa.
Webinaarin päättäjäpaneelissa kansanedustajat Paula Risikko (kok., Etelä-Pohjanmaa), Johanna Ojala-Niemelä (sd., Lappi) ja Saara Hyrkkö (vihr., Länsi-Uusimaa) korostivat tiedon merkitystä osallistavan päätöksenteon ja asiakaslähtöisten sote-palveluiden järjestämisessä. Sote-tietojärjestelmillä on keskustelijoiden mukaan keskeinen rooli tiedon kokoamisessa, jalostamisessa ja jakamisessa. Kansalaisten osallisuuden ja palveluiden asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa keskustelijat hyödyntäisivät järjestöjä.
Järjestöt toteuttamassa kansalaisten osallisuutta
Päättäjäpaneelissa ei ollut mukana järjestöjen edustajia, joten halusin haastatella myös SOSTE:n johtajaa, varapääsihteeri Anne Knaapia, joka on ollut tiiviisti mukana sote-uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE) on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen noin 250 sosiaali- ja terveysalan jäsenjärjestöä ja noin 70 yhteistyöjäsentä.
Knaapin mukaan järjestöillä tulee olemaan tärkeä rooli sote-uudistuksen toteutuksessa kahdessa teemassa: ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien muodostamisessa sekä kansalaisosallisuuden rakentumisessa.
– Mitä enemmän hyvinvointialue haluaa kiinnittää huomiota asiakaslähtöisyyteen, sitä vahvemmin järjestöjen potentiaali asiakkaiden äänenä on hyödynnettävissä, Knaapi vakuuttaa.
Järjestöt ovat usein lähellä asiakkaita. Palvelujen kehittämisessä ja innovoinnissa ne voivat tavoittaa segmentoidusti erilaisia asiakasryhmiä ja niiden erilaisia palvelutarpeita. Järjestöjen kautta asiakkaat ja potilaat voivat tuoda kokemustietoon perustuvia ehdotuksia palvelujen kehittämiseen tai olla asiakasymmärryksen tietolähteinä palvelumuotoilussa.
– Esimerkiksi asunnottomat päihdeongelmaiset tuskin osallistuvat yhteiskehittämisprosesseihin, mutta järjestöammattilaiset voivat olla myös heidän tukenaan ja välittää tietoa heiltä palveluihin, Anne Knaapi kertoo.
Järjestöt voivat tukea hyvinvointialueita kansalaisten digipalveluiden suunnittelussa ja kansalaisia uusien digipalveluiden käyttöönotossa.
– Kaikilla asiakkailla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää sähköisiä kanavia, joten heille on turvattava rinnakkainen palvelutapa. Sähköisiä palveluita ja digiä vähemmän käyttävien asiakasryhmien osallistamisessa järjestöammattilaiset voivat olla apuna, Knaapi muistuttaa.
SOSTE ry:n johtaja Anne Knaapi
Tiedonkulku sote-ammattilaisten ja järjestöjen välillä kaipaa kehittämistä
Anne Knaapin mukaan on lupaavaa, että hyvinvointialueilla on tunnistettu kansalaisosallisuuden merkitys. Välittäjiksi ja sillanrakentajiksi järjestöyhteistyöhön on nimetty vastuuhenkilöitä, joilla on erilaisia nimikkeitä.
Toistaiseksi hyvinvointialueilla on riittänyt tehtävää perustoimintansa käyntiin saattamisessa, mutta erilaisten kehittämishankkeiden (esim. sähköinen perhekeskus, tulevaisuuden sote-keskus, kestävän kasvun rahoituksella toteuttava kehittämistyö) kautta myös yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ollaan pääsemässä vauhtiin.
Kokemusasiantuntijuus ja omakohtaisuus tuovat sotekenttäänkin tärkeää ymmärrystä. Näiden voiman näkyväksi tekeminen on järjestötyön valtti. Järjestöt voivat tarjota täydennystä hyvinvointialueiden tilannekuvaan alueen palvelutarpeista.
Järjestöjen toiminnasta kuitenkaan ole kattavasti tarjolla rakenteistettua tietoa, joka olisi automaattisesti sote-ammattilaisten käytössä.
– Jos järjestötoiminnasta ei ole saatavilla tietoa, sote-ammattilaiset eivät voi tehokkaasti ohjata asiakkaita järjestötoiminnan piiriin. Järjestöjen tietojohtamisessa digitalisaation mahdollisuudet ovat vielä hyödyntämättä ja tähän haasteeseen pitää tarttua, Anne Knaapi kannustaa.
