Hallituksen esityksen mukaan investoinnit sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmiin lisääntyvät yli kolme miljardia euroa seuraavan 8 vuoden aikana.
Muutoksen taustalla piilee mahdollisuus kehitysaskeliin
Liikumme kiireellä kohti hyvinvointialueuudistusta. Tekemistä riittää jo pelkästään siinä, että saadaan palvelut toimimaan oikealla tavalla, potilaat hoitoon ja hoitohenkilökunnan työn rakenne selkeäksi. Tilannetta ei helpota se, että kaikki tämä pyritään saamaan järjestykseen 1.1.2023 mennessä. Kiireen taustalla piilee kuitenkin myös suuria mahdollisuuksia. Siirrymme Suomessa hyvinvointialueuudistuksen myötä historiallisesti merkittävään tilanteeseen, jossa sotepalveluja järjestetään aiemman usean sadan organisaation sijasta 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin kautta. Olemme siis ensimmäistä kertaa tilanteessa, että koko Suomeen on luotu malli, joka mahdollistaa aidon yhteistyön ja sotepalveluiden integraation.
Mahdollisuus rohkeisiin ja konkreettista hyötyä tuottavien ratkaisujen hankintaan
Uudessa mallissa asiakkaalle luodaan yksi asiakassuunnitelma, joka käsittelee sosiaali- ja terveyspalveluja yhtenä kokonaisuutena. Tämä vaatii hyvinvointialueelta sen, että henkilötietojen pitää siirtyä hyvinvointialueen eri palveluiden välillä jouhevasti. Kokonaisvaltaiseen palvelumalliin siirtyminen mahdollistaa myös sen, että asiakas osallistuu prosessiin aktiivisesti. Tämä taas vaatii helppokäyttöisiä palveluita. Siirtymää voisi verrata pankkimaailmasta tuttuun ilmiöön, jossa asiakkaan rooli prosessissa on kasvanut. Harva meistä enää asioi pankissa tai antaa pankkivirkailijan päättää asioita puolestamme, vaan asiat hoidetaan mahdollisuuksien mukaan omatoimisesti.
Käyttäjälähtöisyys yhtenä hyvinvointialueen vetovoimatekijänä
On keskeistä, millaisena terveys- ja sosiaalihuollon työntekijät kokevat tietojärjestelmät. Hoivakriisi ja terveydenhuollon osaajapula luovat hyvinvointialueille lisääntyvän tarpeen kehittää osaajien työympäristöä toimivampaan ja mielekkäämpään suuntaan. Käytettävyydeltään hyvät sotejärjestelmäratkaisut voivat parhaassa tapauksessa toimia hyvinvointialueen kilpailuetuna osaajien rekrytoinnissa. Käytettävyydellä on myös usein oleellinen vaikutus työn tehokkuuteen ja sitä kautta kustannussäästöihin.
Järjestelmien uusiminen ja kilpailuttaminen on mahdollisuus
Tietojärjestelmien kautta saadun tiedon avulla voidaan parhaimmillaan mallintaa koko hoitoketju selkeästi yksittäiselle terveydenhuollon ammattilaiselle. Päättäjä- ja johtajatasolle taas pystytään tuomaan aluekohtaista tietoa siitä, mihin alueen resursseja tulisi kohdentaa. Näiden hyötyjen saavuttaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan.
Esimerkiksi Keski-Uusimaa kilpailutti vuonna 2021 asiakas- ja potilastietojärjestelmän. Keusoten digi- ja tietojohtaja Antti Ylä-Jarkko toteaa: ”Kilpailuttaminen ei ole niin vaikeaa kuin luulisi! Jos hyvinvointialueen päättäjillä on rohkeutta aloittaa kilpailutus, ICT-organisaatio pystyy kyllä viemään sen laadukkaasti maaliin ja ottamaan järjestelmän käyttöön. Myös erikoissairaanhoidon liittäminen HUSiin hoituu suoraan tietoaltaan kautta ilman Apotti-integraatiota.”
Mediconsultin toimitusjohtajana olen ylpeä järjestelmiemme laadukkuudesta. Järjestelmämme todettiin Keusoten kilpailutuksen arvioinnissa laadultaan ylivoimaisesti parhaaksi. Lisäksi sosiaalihuollon ja suun terveydenhuollon järjestelmämme tulivat hiljattain valituksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueille.
