Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä kansalaisille suunnattuihin digitaalisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Digitaalisuus ei kuitenkaan ole lisännyt ammattilaisten aikaa keskittyä vastaanotoilla potilaaseen ja hänen tilanteeseensa. Nämä tulokset selviävät Mediconsultin Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä sote-alan digitalisaatiosta.
Suurin osa suomalaisista on käyttänyt jotain sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalista palvelua.
- Selvästi käytetyin on Omakanta-palvelu, jota on käyttänyt 82 prosenttia.
- Yli puolet (55 %) on käyttänyt digitaalisia ajanvarauspalveluita ja lähes puolet (47 %) on uusinut reseptin sähköisesti.
- Neljännes (26 %) on arvioinut omaa terveydentilaansa digipalvelussa, esimerkiksi Omaolo-palvelussa.
- Noin viidennes (18 %) on keskustellut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa chat-palvelussa.
- Vähiten on hyödynnetty mobiilisovelluksia oman terveyden seurannassa tai videoneuvotteluyhteyksiä, näistä kokemuksia oli alle 10 prosentilla.
Digitaalisia sote-palveluita käyttäneiden suomalaisten käyttökokemukset ovat valtaosaltaan erittäin myönteisiä tai myönteisiä. Myönteisimpiä kokemukset olivat reseptien uusimiseen liittyen, 96 prosenttia piti kokemusta joko erittäin myönteisenä tai myönteisenä. 93 prosentin mielestä myös digitaalisesta ajanvarauksesta jäi positiivinen kokemus. Omakantaan oli tyytyväisiä 92 prosenttia, samoin chat-keskusteluihin alan ammattilaisten kanssa ja mobiilipalveluiden hyödyntämiseen terveyden seurannassa. 86 prosenttia oli joko erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen oman terveydentilan digitaaliseen arviointiin esimerkiksi Omaolo-palvelussa. 84 prosentilla oli myös myönteinen kokemus videoneuvotteluyhteyksistä.
”Suomalaiset suhtautuvat erilaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin hyvin myönteisesti: niitä on käytetty ja niihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Koronapandemian aikainen ammattimainen rokottaminen ja Omaolo-palvelun aktiivinen käyttö ovat varmasti lisänneet kansalaisten kosketuspintaa digitaalisten palvelujen joustavaan, helppoon ja nopeaan hyödyntämiseen”, toteaa Mediconsultin toimitusjohtaja Tommi Salaspuro.
Ammattilaisilta toivotaan lisää aikaa vuorovaikutukselle
Suomalaisille sote-alan digitalisaatio näyttäytyy ennen kaikkea niiden palveluiden kautta, joita he itse hyödyntävät: varaavat aikoja tai uusivat reseptejä. Kun digitalisaatiota arvioidaan oman arjen kautta, moni asia on suomalaisten mielestä kehittynyt parempaan ja sujuvampaan suuntaan.
Digitalisaatiossa on vielä runsaasti saavutettavaa. Vastaajista ainoastaan 16 prosenttia oli sitä mieltä, että digitalisaation ansiosta lääkärillä tai muulla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisella on paremmat mahdollisuudet käyttää vastaanotolla aikaa keskusteluun potilaan kanssa tai keskittyä potilaan tilanteeseen. 20 prosentin mielestä vuorovaikutukseen on huonommin aikaa ja 40 prosentin mielestä muutosta ei ole tapahtunut.
”Onnistuneen digitalisaation tuloksena pitäisi olla myös se, että sote-ammattilaisilla on entistä paremmin aikaa keskittyä ydinosaamiseensa eli ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen ja vuorovaikutukseen ihmisten kanssa”, Salaspuro kiteyttää.
Vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että digitalisaation tuomia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää sote-alalla huomattavasti enemmän.
”Tässä on sote-ratkaisujen maalintekopaikka. Digitaalisilla palveluilla saatavuutta ja tehokkuutta on mahdollista parantaa. Kansallisille sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen investoinneille sekä kehittämiselle on olemassa otollinen maaperä myös kansalaisten mielipiteiden valossa”, toteaa Salapuro.
Lue myös: Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että sote-tietojärjestelmien valintojen tulisi kohdistua suomalaiseen osaamiseen.
Näin tutkimus toteutettiin
- Mediconsult teetti Kantar TNS:llä kyselytutkimuksen suomalaisten mielipiteistä ja kokemuksista sote-alan digitalisaatioon liittyen.
- Kyselyyn vastasi 1021 henkilöä 19.-25.2.2021 välisenä aikana. Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 18–79 -vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
- Vastaukset kerättiin Gallup Kanavalla. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli, jossa tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
- Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin ± 3,1 prosenttiyksikköä.
