Terveydenhuollon asiakastietojärjestelmissä on paljon erilaisia ongelmia, jotka voivat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa potilaan hoitoon ja turvallisuuteen. Kokosin tiiviiksi paketiksi potilastietojärjestelmien isoimpia kompastuskiviä. Kohdataanko teillä samoja uhkia?
Viestitäänhän savumerkeilläkin
Yksi pahimmista ongelmista tietojärjestelmissä on se, ettei tieto kulje niin kuin pitäisi. Järjestelmästä riippuen tiedonjako voi pätkiä eri organisaatioiden välillä ja jopa oman organisaation sisällä.
Tiedonjaon kompastelu voi johtaa erilaisiin haasteisiin ja jopa turvallisuusuhkiin, kuten lääkehoidon ongelmiin. Jos tietoa potilaan nykyisestä tai edeltävästä lääkityksestä ei ole, voidaan aloittaa päällekkäisiä lääkityksiä tai määrätä lääkeyhdistelmiä, jotka ovat potilaalle vaarallisia. Vaaratilanteita voivat aiheuttaa mm. lääkeyhdistelmien sivuvaikutukset tai potilaan allergia jollekin ainesosalle. Etenkin kriittisessä tilassa olevan potilaan hoitaminen ilman lääkehistoriaa on aikamoista uhkapeliä.
Tiedonkulun ongelmat voivat hidastaa myös diagnoosin tekemistä, kun tieto aiemmista sairauksista tai potilaan tilan muutoksista ei kulje tai tutkimusvastauksia ei saada kohtuullisessa ajassa hoidosta päättävälle ammattilaiselle. Myös konsultaatiovastaukset tai hoitopalaute voivat olla potilaan hoidon kannalta kriittisiä. Jos potilas on ollut hoidossa erikoissairaanhoidossa ja palaa kotiinsa, mutta jatkohoitopaikka ei saa hoito-ohjeita, potilaan terveys tai henki voi vaarantua. Potilaan hoitotahtoa voidaan noudattaa vain, jos se on kaikkien hoitoa toteuttavien tiedossa.
LUE MYÖS: Kun potilastieto tulvii yli äyräiden – 8 yleisintä tietotulvan aiheuttamaa haastetta
Kun kilpikonnakin on nopeampi
Joillakin potilastietojärjestelmillä on tapana hidastella huomattavan paljon ja jopa pätkiä, mitä ei saisi tapahtua. Liian usein kuulee, että “ohjelma kaatui taas”. Akuuttia hoitoa tarvitsevissa hoitolaitoksissa potilastietojärjestelmän tulee yleensä olla käytettävissä 24/7 eli kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikkina viikonpäivinä. Jos terveydenhuollon järjestelmä ei ole käytettävissä kriittisessä tilanteessa, voi lopputuloksena olla jopa potilaan hengen menettäminen: kun hänelle annetaan sopimatonta lääkettä, kun hän ei saa tarvitsemaansa lääkettä tai hoitoa, kun diagnoosin tekemisen tueksi ei ole potilaan aikaisempaa sairauskertomusta käytettävissä.
Käyttökatkoksia ei saisi tulla kuin erikseen sovittuina ajankohtina ja silloin, kun tarvittavat varajärjestelmät on aktivoitu. Jos akuutissa tilanteessa laboratoriotulokset tai röntgenkuvat eivät ole saatavilla ajoissa, hidastuu potilaan hoito merkittävästi. Aina tilanne ei ole kriittinen, mutta hidas tietojärjestelmä ei lupaa hyvää asiakaskokemusta, käyttäjäkokemuksesta puhumattakaan.
LUE MYÖS: Voiko puutteellinen tietoturva vaarantaa potilasturvallisuuden?
Valitse ctrl + cmd + tab + 4 viiden ja puolen sekunnin ajan…
...niin pääset alkuvalikon kolmanteen alakohtaan. Liian lyhyt valinta vie sinut takaisin alkuun ja liian pitkä taas nollaa valitsemasi tiedot.
Kuulostaako tutulta?
Onko teidän potilastietojärjestelmänne hankala tai kömpelö käyttää? Vaikeasti käytettävät järjestelmät ja se, että eri järjestelmiin joutuu kirjautumaan erikseen, hidastavat diagnosointia ja hoitoa. Joskus tärkeä tieto jää kokonaan saamatta, kun sen etsiminen on liian monimutkaista tai vie muuten liikaa aikaa.
Hoitohenkilökunnan tulee voida luottaa siihen, että tietojärjestelmä toimii oikein. Jos poikkeavien laboratoriotulosten kuuluu hälyttää tai reseptin uusimisen onnistua, ei näissä toiminnoissa saisi olla virheitä. Silti niitä on.
Pahimmillaan tutkimustulokset voivat kadota järjestelmästä tai ne päivittyvät väärään paikkaan tai toiselle potilaalle. Lähete ei menekään perille tai lääkkeen määrä muuttuu uusinnan yhteydessä. Poikkeava laboratoriotulos jää huomaamatta, kun järjestelmä ei ilmoita siitä.
Sote vaatii laatua myös terveydenhuollon tietojärjestelmiltä
Terveydenhuollon asiakastietojärjestelmien ensisijaisena tarkoituksena on koota ja säilöä elintärkeää tietoa, jotta se on tarvittaessa kaikkien ammattilaisten saatavilla. Lisäksi niiden tulee vähentää hoitohenkilökunnan hallinnollista työtä, jotta heillä olisi enemmän aikaa ja työvälineitä keskittyä potilaiden hoitamiseen.
Hitaat ja väärin toimivat tietojärjestelmät kuitenkin ahmivat liikaa lääkäreiden ja sairaanhoitajien aikaa ja resursseja. Ne saavat aikaan virheellisiä päätöksiä ja hoitotoimenpiteitä.
Sote-uudistuksessa keskiöissä ovatkin potilaat: palvelut tulee tarjota potilaiden odotusten ja tarpeiden mukaisesti. Palveluiden tulee olla asiakaskeskeistä ja hoidon vaikuttavaa ja oikea-aikaista. Muuten terveystieteilijöiden esiin nostamat kauhuskenaariot sote-uudistuksesta ovat vaarassa toteutua – hoito pirstaloituu ja sen laatu heikkenee. Tämä asettaa sote-alueille omat haasteensa, mutta ne on toteutettavissa oikeilla ratkaisuilla. Sote-alueiden päättäjien onkin oltava hyvin perillä siitä, mitä potilastietojärjestelmä vaatii konkretian tasolla.
Toimivassa tietojärjestelmässä tieto on laadukasta, ajantasaista, oikein suojattua ja hoitoon osallistuville helposti saatavilla. Jos jokin näistä ei toteudu, on potilasturvallisuus vaarassa. Huono terveydenhuollon tietojärjestelmä aiheuttaa potilaille hengenvaarallisia uhkia.
Sote-uudistus tulee vaatimaan käytettäviltä järjestelmiltä yhä enemmän. Onko teidän potilastietojärjestelmänne valmis soteen?
Heräsikö ajatus, ettei oma potilastietojärjestelmänne ehkä ole ihan ajan tasalla? Käy läpi nopea checkclist ja tiedät, onko potilastietojärjestelmänne valmis 2020-luvulle!
