Potilastietojärjestelmiin tallennetaan päivittäin tuhansittain käyntitietoja, diagnooseja, tehtyjä toimenpiteitä, annettuja rokotuksia ja tutkimustuloksia. Valtava määrä tietoa, jota voisi hyödyntää myös toiminnan suunnittelussa.
Mutta minkälaista tietoa raportoinnin avulla voidaan kerätä? Kerätystä tiedosta saa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:Jotta tiedot saadaan kerättyä raporteille, tulee käyttöönoton yhteydessä tietokantaa rakennettaessa selvittää johdolta raportoinnin tarpeet, kirjata raporteille tarvittavat tiedot rakenteisesti ja miettiä tarkistuspisteet. Raporteilla tietoa voidaan jalostaa niin, että sitä pystytään käyttämään toiminnan suunnittelussa.
Tässä muutama esimerkki. Jos olisin johtaja ja saisin listan potilaista, jotka ovat käyneet vuoden aikana lääkärillä sairauden vuoksi yli kuusi kertaa, voisin miettiä, auttaisiko omahoitajan nimeäminen heille tai kunnollinen käyntien syiden selvitys, jonka yhteydessä laaditaan potilaan kanssa hoitosuunnitelma. Näin potilaan tarpeet tulisivat kenties selvitetyiksi eikä hänellä olisi tarvetta käydä niin usein etsimässä apua.
Jos vastaavasti saisin listan huonossa hoitotasapainossa olevista diabeetikoista, voisin pohtia, pystyisikö heidät kokoamaan ryhmäksi, jolle järjestetään omahoito-opastusta ja joka autetaan vertaistukiryhmiin. Saisiko tällä tavalla potilaiden hoitomotivaation ja omahoidon osaamisen paremmalle tasolle?
Tuloksena voisi olla parempi hoitotasapaino, tyytyväisempi potilas ja vähemmän kuormitusta ammattilaisille - siis kokonaisvaikutuksellisesti vaikuttava hoito.
Myös tulevien sote-ratkaisuiden suunnitteluun tarvitaan jalostettua tietoa käyntien ja hoitopäivien määristä ja väestön sairastavuudesta. Kun tietoja tallennetaan tietokantaan rakenteisesti, niitä voidaan sieltä myös hakea ja jalostaa raporteiksi johdon tarpeisiin.