• Seuraa meitä somessa:

fi / en

Post Fetaured Image

[Opas] 7+2 huonon potilastietojärjestelmän tunnusmerkkiä ja ratkaisua

Ville Salaspuro - 31/10/2017

Tiedonhaun ongelmat, puutteellinen tietoturva sekä tehottomat toiminnot ovat teknisten järjestelmäongelmien ohella suurin piikki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä käyttävien ja hankkivien lihassa.

Pahimmassa tapauksessa potilasturvallisuus vaarantuu ja rahaa valuu viemäristä alas järjestelmän jäykkyyden vuoksi. Kirsikkana kakun päällä käytössä oleva järjestelmä ei pystykään vastaamaan uudistuvaan soteen, jonka jälkeen ollaankin vielä sameammassa sopassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa vallitsee yhä laajalti tiedon saatavuuden ongelma: eri toimintayksiköiden, rekisterien, toimialojen ja sairaanhoitopiirien tieto lojuu siiloissa aiheuttaen tilanteen, jossa kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta on erittäin hankala muodostaa. Esimerkiksi tietoa muissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä ei ole saatavilla puhumattakaan tilanteesta, jossa valinnanvapauden puitteissa tietoja on eri yksityisten ja julkisten tahojen rekistereissä.

Jos tieto ei kulje yli palvelu- tai organisaatiorajojen, joudutaan potilaan tiedot koostamaan aina uudelleen. Ammattilainen joutuu tutustumaan massiiviseen informaatiomäärään saadakseen luotettavan kuvan potilaansa tilanteesta. Jos tiedonsaanti eri järjestelmistä on hankalaa tai jopa mahdotonta, voi potilaalla olla pahimmillaan käytössään päällekkäisiä, eri paikoissa määrättyjä lääkkeitä, mikä voi johtaa haitallisiin sivuvaikutuksiin tai potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Tämän päivän sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi olla päivänselvää, että potilaan kokonaistilanteesta kertovat tiedot kulkevat reaaliajassa ammattilaisen mukana. Tallennusviiveet saattavat pahimmillaan johtaa hoitopäätösten tekemiseen vajavaisilla tai jopa virheellisillä potilastiedoilla.

Potilastietojärjestelmälle asetettavat vaatimukset asetetaan ostaja-organisaation mukaan

Organisaatioiden sisäiset tarpeet ovat yleensä hyvin tiedossa, ja niistä onkin loogista johtaa myös vaatimukset potilastietojärjestelmän toiminnalle. Muita tekijöitä ovat koko tietojärjestelmän käyttöön suorasti sekä epäsuorasti vaikuttavat asiat, kuten saatavuus, kokonaisuuden käyttökokemus, integroitavuus sekä jatkokehittäminen. Näillä varmistetaan tietojärjestelmän käyttö nyt sekä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

LUE MYÖS: Terveydenhuollon asiakastietojärjestelmän tarpeiden määrittely – 8 ohjenuoraa

Mikään tietojärjestelmä ei kuitenkaan enää toimi yksinäisenä saarekkeena sote-myllerryksen keskellä, vaan uudenlaisia palvelumalleja on tulossa ja nämä muokkaavat kokonaisuutta väistämättä, halusimme tai emme – on siis parasta ottaa ne huomioon.

Ainakin seuraaviin on syytä varautua jo nyt:

Tiedolla johtaminen: Sekä laatutiedon että kliinisen tiedon hallinta käyttäjästä johtajiin nousee sote-uudistuksen myötä oleelliseksi asiaksi.

Kanta-palveluiden hyvä ja joustava käyttökokemus: Terveys- ja sosiaalitoimen kanta-palvelut nousevat yhä tärkeämmäksi ja laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä käsittää mm. valinnanvapauden hallinnoinnin sekä tiedon liikkumisen.

Asiakas- ja potilaspalvelunäkökulma on huomioitava myös ammattilaisjärjestelmissä: Nyt jo pilotissa olevat ODA-palvelut muokkaavat asiointeja digitaalisemmiksi sekä asiakasystävällisemmiksi palveluiksi, eivätkä ne voi jäädä irrallisiksi prosesseiksi myöskään ammattilaiskäyttäjän näkökulmasta.

Modulaarisuus ja integraatiovalmius ovat peruskäyttäjänäkökulmasta ehkä vieraita termejä, mutta vaikuttavat käyttäjien työhön erityisesti silloin kun ne eivät toimi: Organisaatiolla tulee olla mahdollisuus täydentää järjestelmää, joka käyttäjille tarkoittaa parempia ja nopeampia tiedon käyttömahdollisuuksia, ja jolla  pystytään vastaamaan omassa työssä eteen tuleviin uusiin tarpeisiin.       

Ennaltaehkäisy on paras hoitomuoto myös järjestelmäongelmissa

Potilastietojärjestelmän uusiminen on iso ja työläs projekti. Jotta muutos tapahtuisi sujuvasti, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa huomioida mahdolliset ongelmat ja riskitekijät.

Mutta miten voidaan tunnistaa haasteet ja puutteet järjestelmästä, jota kukaan organisaation sisällä ei vielä ole nähnyt saati käyttänyt? Olemme koonneet uuteen oppaaseemme 7+2 tyypillistä terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiin liittyvää ongelmaa ratkaisuineen.

Opas on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät tietojärjestelmien kehittämisen parissa omissa organisaatioissaan: ylilääkäreille, tietohallinnon henkilöstölle sekä osastojen johtajille. Oppaan tarjoamia vinkkejä voivat hyödyntää myös jokapäiväisessä työssään asiakastietojärjestelmiä käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Antoisia lukuhetkiä!

New Call-to-action

Ville Salaspuro

KIRJOITTAJA Ville Salaspuro

ville.salaspuro@mediconsult.fi

Ville on koulutukseltaan lääketieteen tohtori (LT) ja työskentelee Mediconsultin lääketieteellisenä johtajana.

Lisää samasta aihealueesta

Mediconsult - 10/01/2024

Lääkäreiden tietojärjestelmäosaaminen tukee kliinistä työtä hyvinvointialueilla

Hienoa, että Lääkäriliitto on teeseillään nostanut lääkärien roolia tietojärjestelmien hankinnassa, käytössä ja jatkokehityksessä. Kliinisten käyttäjien – myös hoitajien – on oltava hyvinvointialueiden tietojärjestelmähankinnoissa alusta asti...

Lue lisää

Kiinnostuitko? Otathan yhteyttä.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse lectus odio, convallis ac enim eu, egestas mattis dolor. Sed vitae orci et erat consectetur euismod. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.

  • Tarjouspyyntö
  • Lisätietoa ratkaisuista
  • Tilaa esite
  • Palaute
  • Jotain muuta