Kirjoitimme aiemmin siitä mitä valinnanvapaus tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta. Käytännössä valinnanvapauslaki toteutuessaan toisi asiakkaalle oikeuden valita, mistä ja keneltä hän palveluja saa.
Nykyisen tiedon mukaan sote-palveluiden valinnanvapauslain uusi muokattu ehdotus valmistuu alkuvuodesta 2018. Valinnanvapauslakiin liittyvä keskustelu on kuitenkin jo luonut yhteisen vaatimustason järjestelmävalmiudelle.
Luonnollisesti lakimuutos luo erinäisiä velvoitteita myös palveluntuottajalle. Valinnanvapaus tulee näet koskettamaan koko toimialaa ja lähes kaikkia siellä toimivia - niin julkisia kuin yksityisiä toimijoita. Esimerkiksi julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota myös yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt.
Kokosimme SlideShareen oleellisimmat huomioon otettavat seikat muutosjohtajan näkökulmasta:
Muutosjohtajan olisi siis jatkossa pidettävä huolta maakuntatason ohjauksesta sekä perustettava liikelaitokset tuottamaan sitä palvelutoimintaa, jota aiemmin on tehty maakunnan, kuntien tai sairaanhoitopiirien tasolla.
Toisaalta muutosjohtajan olisi myös huolehdittava, että tarjotakseen palveluita sote-alueille, sen toiminnan ja järjestelmien on vastattava kaikkiin viranomaisen asettamiin edellytyksiin.
Alla olevalla painikkeella voit ladata käyttöösi uuden oppaamme, jossa kerromme lisää siitä, kuinka sote-uudistus toteutuessaan tulee vaikuttamaan muutos- ja kehitysjohtajien työhön, sekä millaisiin haasteisiin matkan varrella on syytä varautua.
Lue myös nämä valinnanvapautta käsittelevät blogikirjoituksemme:
