Soita meille: +358 10 524 5500

  • Seuraa meitä somessa:

fi / en

Post Fetaured Image

Avoin, tietoon perustuva keskustelu auttaa soten priorisoinnissa

Mediconsult - 16/05/2023

Hyvinvointialueiden Suomi -webinaarissa 11.5.2023 pureuduttiin soten priorisointiin. Tästä blogista voit lukea nostoja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-palveluiden järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajiston asiantuntijapuheenvuoroista. Päättäjäpaneelissa mukana olivat kansanedustajat Katri Kulmuni (kesk.), Jani Kokko (sdp) ja Oskari Valtola (kok.) 

hva suomi 110523 puhujat

Terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki totesi asiantuntijapuheenvuoronsa aluksi, että priorisointia tapahtuu sotessa aina. Kyse on siitä, tehdäänkö sitä avoimesti vai piilopriorisoinnin keinoin. Ei tule yllätyksenä, että terveydenhuollon ja sote-järjestelmän kustannukset ovat kasvaneet.
– Kun katsomme tulosmuuttujia, joita voivat olla vaikka terveet elinvuodet, huomaamme, että ne eivät enää kasvakaan samalla lailla kuin aikaisemmin. Mihin tämä lisääntynyt resurssi on käytetty? Kuinka paljon meidän kannattaa kohdentaa resursseja ja erityisesti mihin ne kannattaa kohdentaa sote-palveluissa, jotta saisimme sillä aikaan haluamiamme tavoitteita: väestön terveyttä ja hyvinvointia mahdollisimman paljon ja mahdollisimman yhdenvertaisesti jakautuen, Torkki jatkoi.

Avoin priorisointikeskustelu on ollut Torkin mukaan vähäistä Suomessa siksikin, että priorisointi on ymmärretty hyvin suppeasti, mikä kapeuttaa sekä ajattelua että keinovalikoimaa.
– Moni on saattanut ymmärtää, että priorisoinnissa on kyse säästöistä. Eihän se nyt kovin järkevältä kuulosta, että sote-järjestelmän tavoitteena olisi säästää rahaa. Tavoitehan on tuottaa palveluilla hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, hän täsmensi.

Kansalaisilla ei hajuakaan sote-palveluiden kustannuksista

Torkki nosti esiin priorisoinnin ymmärtämiseksi jo 1990-luvulla British Medical Journalissa julkaistun Thwaitesin kurvan.  Ylimmällä käyrällä ovat ihmisten odotukset: Me odotamme koko enemmän terveyspalveluita ja sote-palveluita. Vaakasuora viiva alhaalla kuvaa resursseja. Priorisointikeskustelu käydään näiden välillä: mistä löytyy hyväksyttävä tasapaino?
– Avoin tietoon pohjautuva arvokeskustelu parantaa onnistuneen priorisoinnin edellytyksiä, Torkki painotti. 

Hän kertoi, että viime vuonna julkaistussa valtioneuvoston kanslialle tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että kansalaisilla ei ole hajuakaan, paljonko sote-palvelut tällä hetkellä maksavat, vaan yhden kansalaisen vuosittaiset julkisen terveydenhuollon kustannukset arvioitiin keskimäärin todellista pienemmäksi. Oikea suuruusluokka on noin 3000–4000 euroa.
– Kansalaiset eivät tällä hetkellä tiedosta sitä, kuinka välttämätöntä priorisointi on, minkä taas ammattilaiset näkevät selkeästi. Päättäjät ovat näiden ryhmien välissä. Kaikki vastaajaryhmät olivat sitä mieltä, että vaatimalla saa parempaa hoitoa. Voimme miettiä, onko tämä tavoiteltu tila vai voisimmeko avoimemmalla priorisoinnilla saada vähän kestävämpiä periaatteita hoidon saamisen perustaksi, Torkki haastoi.

Terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori korosti, että päätöksenteon tulee olla kokonaisvaltaista eli kattaa kaikki eri tasot alkaen kansallisesta päätöksenteosta, jatkuen siihen, paljonko rahaa kohdennetaan sotepalveluihin alueellisella tasolla ja miten alueilla kohdennetaan resurssit eri palveluihin. Päätöksenteon arjen taso tulee vastaan siinä, miten ammattilaiset tekevät päätöksiä yksittäisten asiakkaiden osalta.


Pohjois-Pohjanmaalla on määrätietoisesti vahvistettu peruspalveluja

Sote-palveluiden järjestämisjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta totesi, että väestön palvelutarpeiden tunteminen on ensisijaista.
– Tiedon palvelujen käytöstä ja kustannuksista on oltava saatavilla! On äärimmäisen tärkeää, että saamme hyvinvointialueille johdon työpöytä -tyyppisiä ratkaisuja ja että tietojärjestelmät tukevat tiedolla johtamista. Terveydenhuollossa olemme rakentamassa Esko-järjestelmää perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuollossa ottamassa käyttöön Mediconsultin Saga-järjestelmää. Uskomme siihen, että uudet järjestelmät parantavat tiedolla johtamista, kun niiden välinen integraatio myös asiakastasolla saadaan tehtyä, hän totesi.

Ylitalo-Katajisto kertoi, että Pohjois-Pohjanmaalla on jo pitkään tehty väestön palvelutarpeen mukaista segmentointia, jossa on tunnistettu ne väestöryhmät, jotka tarvitsevat ja käyttävät eniten palveluita. 
– Nämä asiakasryhmät käyttivät 68 prosenttia sote-kustannuksista. Onkin todella tärkeää, että pystymme tunnistamaan niin sanottuja paljon palveluja tarvitsevia ja ennakoimaan, kenellä on riski päätyä tähän ryhmään. On olennaista pyrkiä rakentamaan sujuvat hoito- ja palveluketjut ja sovittaa sosiaali- ja terveyspalvelut yksilöllisesti yhteen. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä on äärimmäisen merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation onnistumiselle, Ylitalo-Katajisto sanoi.

Lue myös: Esko Systems hankkii suun terveydenhuollon tietojärjestelmän Mediconsultilta

Kohdentaminen tapahtuu poliittisessa päätöksenteossa ja hyvinvointialueen strategiassa

Miten sitten lähdetään sotepalveluja kohdentamaan?
– Kohdentaminen tapahtuu poliittisessa päätöksenteossa ja niissä keskeisissä asiakirjoissa, joita hyvinvointialue tekee, kuten hyvinvointialueen strategian sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman ja hyvinvointialueen talousarvio ja sekä toiminta- ja taloussuunnitelma, Ylitalo-Katajisto kertoi.

Valtiovarainministeriön tuottavuus ja taloudellisuus -ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta edellytetään 40 miljoonan euron kustannusten leikkausta.
– Lähdimme ratkaisemaan sitä niin päin, että toki me sen teemme, mutta lähdemme nyt sitten kuitenkin satsaamaan 30 miljoonaa euroa perustason palveluiden vahvistamiseen: Tämä nostaa kotona ja arkiympäristössä annettavia sekä liikkuvia palveluja. Myös digitaaliset palvelut ja teknologia lisääntyvät, sote-keskusten palvelut monipuolistuvat ja ennaltaehkäisevä toiminta vahvistuu. Toisaalta lähdemme myös tekemään ihan todellista palveluiden rakennemuutosta, laitos- ja osastopaikat vähenevät, Ylitalo-Katajisto summasi.

Sote-palvelujen järjestämisjohtaja muistutti, että suunnitelman tekemisessä ensiarvoista on arvioida sen toimeenpano ja vaikutukset. 
– Keskiössä ovat tietenkin asiakkaat, mutta myös henkilöstö. Meidän on äärimmäisen tärkeää onnistua, hän painotti.

Katso Soten priorisointi – tieto ja tietojärjestelmät hyvinvointialueiden tukena - webinaaritallenne tästä

Katso soten priorisointi -webinaaritallenne

Kiinnostuitko? Otathan yhteyttä.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse lectus odio, convallis ac enim eu, egestas mattis dolor. Sed vitae orci et erat consectetur euismod. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.

  • Tarjouspyyntö
  • Lisätietoa ratkaisuista
  • Tilaa esite
  • Palaute
  • Jotain muuta