Sote-tietojärjestelmien käytettävyys on tärkeää sote-ammattilaisten jokapäiväisen työn kannalta, jotta he pystyvät tekemään järjestelmällä työnsä tehokkaasti laadusta tinkimättä. Haluamme olla tuomassa päivittäistä työtä helpottavia työvälineitä Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja teemme hartiavoimin töitä sen eteen, että sote-ammattilaisten ääni tulisi aidosti kuulluksi hyvinvointialueiden sote-tietojärjestelmäkilpailutuksissa.
Hyvä kysymys on, onko käyttäjäystävällisyydellä riittävä painoarvo kilpailutuksissa? Ja toisaalta tehdäänkö käytettävyysmittaukset ja -arvioinnit siten, että ne mittaavat käytettävyyttä ”oikein”?
Käytettävyyden arviointi vaatii erityisosaamista
On keskeistä, että laadulla on kilpailutuksissa merkittävä painoarvo ja käytettävyyden osuus laadun sisällä on riittävän suuri. Käytettävyyden reilu prosenttiosuuskaan ei kuitenkaan riitä: järjestelmän käytettävyyden arviointi tulee toteuttaa erityisen huolellisesti, mikä vaatii erityisosaamista hankinnan toteuttajalta.
Käytettävyyden mittaaminen ja arviointi ei ole helppoa ja käytettävyysarvioinneissa esiintyy paljon variaatiota eri kilpailutuksissa. Tarjousmenettelyn arviointitilanteessa on normaalikäytöstä poikkeavat resurssi- ja aikarajat, jotka myös tuovat oman mausteensa lopputulokseen. Arvioinneissa on kuitenkin mahdollisuus hyödyntää aiheeseen erikoistuneita toimijoita sekä noudattaa parhaita käytäntöjä.
Hyvät käytännöt varmistavat arvioinnin tasapuolisuuden
Käytettävyystestauksen ja -arvioinnin tulee olla tasapuolinen sekä hyvinvointialueella käytössä olevan ja käyttäjille tutuksi tulleen järjestelmän toimittajille että muille järjestelmätoimittajille. Käytettävyyden arvioinnissa olennaista ja yleinen hyvä käytäntö on huomioida arvioijien riittävän monipuolinen tausta, jotta arviot eivät värity: kaikki arvioijat eivät voi olla tottuneita yhden järjestelmän käyttäjiä. Arvioijilla on myös oltava tuotevertailua tehdessään etukäteen käytettävissä ohjeet vertailtavista järjestelmistä.
Mikäli nämä edellä mainitut kriteerit eivät täyty, on luonnollista, että hyvinvointialueella aiemmin käytössä olleet ja käyttäjille tutut järjestelmät suoriutuvat käytettävyysarvioinneissa paremmin. Tällöin arvioinnissa parhaiten pärjännyt ei välttämättä ole oikeasti se käytettävin.
Pidän tärkeänä, että käytettävyyden mittaamista ja arviointia kehitetään edelleen sote-tietojärjestelmähankinnoissa. On kaikkien etu ja tahtotila, että valittu järjestelmä on myös sote-ammattilaisten valinta – nyt ja tulevat 5–10 vuotta.
Lue myös:
Mitä on käytettävyys sote-tietojärjestelmissä?
Mediconsult panostaa sote-tietojärjestelmien käytettävyyteen
Tämä blogiteksti on osa Mediuutisissa 13.6.2023 julkaistua mielipidekirjoitusta (vain tilaajille).
