• Seuraa meitä somessa:

fi / en

Post Fetaured Image

Valinnanvapautta vai valinnan vaikeutta?

Tommi Salaspuro - 31/07/2017

Nykyisen tiedon mukaan valinnanvapauslain uusi muokattu ehdotus valmistuu alkuvuodesta 2018. Toteutuessaan valinnanvapauslaki tuo mukanaan paljon positiivista.

Yksi lakimuutoksen tärkeimmistä tavoitteista on saavuttaa tila, jossa jokainen suomalainen saisi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja jonottamatta asuinpaikkaan katsomatta. Asiakas valitsee kenen palveluja käyttää!

Yksityisten lääkäriasemien palveluista ei tarvitsisi maksaa mansikoita, vaan kustannukset asiakkaalle olisivat kunnallisten palvelujen tasolla. Valinnanvapaus mahdollistaisi myös hoidon saannin yli aluerajojen – virtuaalivastaanottojen ansiosta helsinkiläinen diabeteslääkäri voisi tulevaisuudessa hoitaa vaikkapa rovaniemeläisiä potilaita.

Mutta voiko asiakkaan valinnanvapaudella olla myös negatiivisia vaikutuksia? Miltä koko valinnanvapausmalli vaikuttaa maakunnan näkökulmasta?

Onko riskinä, että monipuolinen tarjonta lähteekin ohjaamaan voimakasta kysynnän kasvua, joka johtaa lopulta korkeampiin kustannuksiin, vai rajoittaako kilpailu tilannetta myöhemmin? Pystytäänkö lakimuutoksen edellyttämiin vaatimuksiin vastaamaan ajoissa, vai käykö lopulta niin, että valinnanvapaus aiheuttaakin pelkkää valinnan vaikeutta?

Maakunnat kahden tulen välissä

Alueidensa sote-palvelujen järjestämisestä vastaavat liikelaitokset pitelevät jatkossa lankoja käsissään marionettimestarin tavoin. Sätkynuken raajat saattavat heittelehtiä villistikin ennen kuin langat pysyvät täydellisesti hallinnassa.

Ei riitä, että alueella on riittävästi yksityisiä palveluntuottajia, vaan maakunnan liikelaitokselle on jäätävä kattava palveluverkosto ja järjestelmäinfra varmistamaan, että alueen asukkaiden sote-palvelut turvataan lain edellyttämällä tavalla.

Onko pahin skenaario se, että marionettinuken neljän raajan sijaan hallittavana on liikaa eri suuntiin sojottavia lankoja, kun oman palvelutuotannon lisäksi on hoidettava ja seurattava myös lukuisia muita palveluntuottajia? Vai onko pahempi skenaario se, että valinnanvapaus aiheuttaa tuplaresurssien ylläpitämisen vain varmuuden vuoksi, sillä sote-keskuksen on varauduttava myös erikoissairaanhoitoon ja viranomaispäätöksiin?

Työntekijät liikkuvat paikasta toiseen, mutta viime kädessä maakunnan liikelaitoksen on varauduttava hoitamaan alueen potilaat ajallaan omien resurssiensa turvin.

Valinnanvapauden tuoma palveluvalikoima asettaa siten maakunnat kahden tulen väliin. Asiakaskeskeisyyteen on panostettava, sillä jatkossa asiakkaat voivat vaihtaa palveluntarjoajaa vuoden välein pyrkien etsimään toimijaa, jonka kokevat parhaaksi. Toisaalta on panostettava entistä enemmän myös työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin oman työnsä suorittamisessa, sillä toimijat eivät jatkossa kilpaile vain potilaista, vaan myös työntekijöistä.

Lisääntyvän kilpailun johdosta palvelut tulee pystyä tuottamaan tehokkaasti. Valittavaksi jää, revitäänkö tehokkuus työntekijöiden selkänahasta vai hyödynnetäänkö tähän tietojärjestelmien tuomia mahdollisuuksia.

Suurin paine on nyt tietojärjestelmissä

Jotta ajantasainen potilastieto olisi palveluntuottajien saatavilla, on jokaisen tuottajan liityttävä Kansalliseen Terveysarkistoon, eli Kanta-palveluihin. Se on tila, jota on tavoiteltu pitkään, ja nyt siitä on viimein tulossa totta.

Järjestelmä on jo olemassa, mutta täysin valmiiksi sitä ei vielä voi kutsua. On epätodennäköistä, että järjestelmävalmius olisi saavutettu määräaikaan mennessä, vaikka paine on luotu koskien niin yksityistä kuin julkistakin puolta.

Maakunnalla on kuitenkin oltava valmiudet asiakastiedon siirtoon, järjestelmien käyttöönottoon sekä korvausjärjestelmän seurantaan ja ylläpitoon ja palveluiden laadun seurantaan. Muuten käy kuten Länsimetrossa, HKL:n lippujärjestelmässä tai verottajan tietojärjestelmäuudistuksessa. Tavoitteet ovat hyvät, mutta toteutus puutteellinen ja myöhässä. Varoittavia esimerkkejä riittää.

Jos kansallisen tason tietojärjestelmämuutoksiin ja vaatimuksiin ei pystytä vastaamaan annetussa aikataulussa, voiko lopulta käydä niin, että käytäntö luo kokonaan uudet säännöt ja kaikki panokset jo toteutettuihin ratkaisuihin, kuten Kanta-palveluun, valuvat hukkaan?

Sote on tulossa, mutta ollaanko siihen valmiita, kun kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia? Miten laatua, saatavuutta ja tietoja ylläpidetään ja seurataan monituottajajärjestelmässä? Miten varmistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saumaton yhteentoimivuus? Mitä tapahtuu, jos palveluntuottaja ei pysty toteuttamaan palveluintegraation edellyttämiä yhtenäisiä tietojärjestelmäratkaisuja?

Pallo on nyt viranomaisilla, ja nähtäväksi jää, miten valinnanvapaus toteutuessaan vaikuttaa palveluntuottajiin ja järjestelmiin. Täysin uudella ja ennennäkemättömällä valinnanvapausmallilla on huonot ja hyvät puolensa: käytössä ei ole mitään, mistä ottaa oppia, mutta toisaalta käytössä ei ole myöskään opittuja toimintatapoja, joihin jämähtää.

Alla olevalla painikkeella voit ladata käyttöösi uuden oppaamme, jossa kerromme miten sote-uudistus tulee vaikuttamaan muutos- ja kehitysjohtajien työhön, sekä millaisiin haasteisiin matkan varrella on syytä varautua.

Lataa muutosjohtajan opas sote-uudistukseen

Lue myös nämä valinnanvapautta käsittelevät blogikirjoituksemme:

Tommi Salaspuro

KIRJOITTAJA Tommi Salaspuro

Mediconsult Oy:n toimitusjohtaja

Lisää samasta aihealueesta

Jussi Lehto - 18/05/2018

Kun kansa meni Kantaan – sosiaalihuollon Kanta-liittymisen muistilista

Sosiaalihuollossa on tällä hetkellä meneillään sosiaalihuollon Kanta-arkiston käyttöönotto. Tavoitteena on, että Kanta-arkiston käytön myötä asiakastieto olisi ammattilaisen saatavissa aina kun sitä tarvitaan, riippumatta siitä mitä...

Lue lisää

Kiinnostuitko? Otathan yhteyttä.

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Suspendisse lectus odio, convallis ac enim eu, egestas mattis dolor. Sed vitae orci et erat consectetur euismod. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit.

  • Tarjouspyyntö
  • Lisätietoa ratkaisuista
  • Tilaa esite
  • Palaute
  • Jotain muuta