Sote-uudistus siirtää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueilla on taloudellisesti paremmat mahdollisuudet tasavertaiseen ja siten myös laadukkaampaan hoitoon. Tavoitteena onkin parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta kustannustehokkaasti.
Tärkeintä on selvittää, miten asiakas- ja potilastietojärjestelmä tukee palveluiden ja hoidon laatua, yhdenvertaisuutta sekä saatavuutta. Nämä ovat hyvinvointialueille suuria haasteita, mutta toteutettavissa oikeilla ratkaisuilla. Alueiden onkin oltava hyvin perillä siitä, mitä potilastietojärjestelmä vaatii konkretian tasolla. Lisäksi tietojärjestelmän tulee tukea sote-ammattilaisten työtä käytettävyydellään.
Palveluiden tulee olla asiakaskeskeisiä sekä hoidon vaikuttavaa ja oikea-aikaista. Muuten päädymme terveystaloustieteilijöiden esiin nostamiin sote-uudistuksen kauhuskenaarioihin – hoito pirstaloituu ja sen laatu heikkenee.
Onnistunut tietointegraatio palvelee asukasta
Kun asiakkaan tai potilaan hoito pystytään toteuttamaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, saadaan aikaan valtava kustannustehokkuusetu koko palveluorganisaatiolle. Kun organisaatioissa on kaikki tarvittava tieto, pystytään toteuttamaan myös oikeat tilat, hoitoketjut ja ammattilaiset – siis kokonaisvaltainen, tehokas toiminta ja potilaille laadukas hoito tarpeenmukaisella tavalla.
Hyvinvointialueella asiakkaasta tai potilaasta tulee olla kirjattuna mahdollisimman kattava ja reaaliaikainen terveys- ja sosiaalitoimen tieto. Tämän lisäksi asiakkaan pitää pystyä itse osallistumaan hoitoonsa ja tuottamaan tietoa omasta terveydentilastaan mm. digitaalisten palveluiden avulla sekä antaa suostumus tietojen käyttöön eri palveluorganisaatioissa. Sote-uudistuksessa keskiöissä ovatkin asukkaat: palvelut tulee tarjota asiakkaiden ja potilaiden odotusten ja tarpeiden mukaisesti.
Suurin riski on tietointegraation epäonnistuminen. Potilastietojen pirstaloitumiseen voidaan päätyä, kun hoitoa tuotetaan usealla eri toimijalla ja tieto jää siiloihin. Asiaa pyritään ratkomaan Kanta-palveluilla ja kansallisilla palveluilla kuten Omaololla, mutta tavoitetilaan on vielä matkaa.
Hoidon ennaltaehkäisy säästää rahaa
Asiakkaan palvelut ja hoito kulkevat aina käsi kädessä kustannusten kanssa. Hoidon ennaltaehkäisy ja sen mahdollistavat työkalut ovat olennaisin osa kustannustehokkuutta. Mitä aikaisemmin riskiryhmät saadaan havaittua ja sairaudet ennaltaehkäistyä, sitä kustannustehokkaampaa hoitoa saadaan toteutettua.
Toisaalta myös tietyt potilasryhmät pitää pystyä tunnistamaan ja toteuttaa heille koordinoitu suunnitelma ja hoito. Esimerkiksi niin sanotut terveyspalveluiden suurkuluttajat on tunnistettava omaksi ryhmäkseen ja palveluita koordinoitava erikseen. Hyvinvointialueella tulee olla siis myös asiakaskohtainen tieto käytössään, jotta se voi toteuttaa tavoitetilansa mukaista hoidon seurantaa ja siten laatua – tarvittaessa elämänmittaisena.
Rakenteellinen tieto ohjaa myös tulevaisuuden hoitotarpeita
Hyvinvointialueella on kerättävä laaja-alaista tietoa palveluorganisaatioiden tuottavuudesta. Tiedon on oltava rakenteellista eli järjestelmällisesti ja luokitellusti kerättyä. Ylätason kokoomatiedosta on päästävä pureutumaan yksittäisen potilaan tasolle. Tavoitteena on ennustaa yksilötason ja asiakasryhmän hoitotarpeita myös tulevaisuudessa ja miettiä sen pohjalta tarpeita ja resursseja palveluorganisaation sisällä.
Toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaamiseksi tarvitaan prosessi, joka alkaa potilaan kokonaisvaltaisesta terveystilan selvityksestä. On ymmärrettävä, miten asiakkaat voivat – kuka on terve, kenellä on riski sairastua ja kuka on sairas. Vain siten resurssit saadaan kohdennettua oikein ja laatuun sekä kustannuspoikkeamiin voidaan puuttua heti.
Kerätystä tiedosta saadaan vastaukset mm. seuraaviin esimerkinomaisiin peruskysymyksiin:
✅ Minkä tyyppisiin käynteihin menee eniten aikaa? (esim. neuvola, sairaskäynnit, työterveyshuolto, kotihoidon käynnit)
✅ Mitkä asiakas- ja potilasryhmät työllistävät eniten?
✅ Mikä on asumispalveluyksikön tai vuodeosaston keskimääräinen kuormitus?
✅ Miten paljon kertyy hoitopäiviä vuodessa tapaturmadiagnoosien vuoksi?
✅ Milloin influenssaepidemia alkaa?
✅ Kuinka moni diabeetikko polttaa tupakkaa?
✅ Kuinka moni kärsii yksinäisyydestä?
Näillä tiedoilla saadaan muodostettua edelleen ennustemalleja ja tunnistettua riskiryhmiä.
Osa alueista on edelläkävijöitä, kuten Siun sote ja Eksote, jotka toimivat jo hyvinvointialuemallin mukaan. Alueilla ollaan pitkällä jo toteuttamassa sekä järjestäjän että sote-tuottajien työkaluja ja perusvaatimuksia siten, että hyvinvointialueen tavoitteet saadaan täytettyä. Lisäksi alueilla kerätään asiakastyytyväisyystietoa, jolloin sote-palveluiden kehittämiselle saadaan uutta tietopohjaa.
Sopivien järjestelmien ja prosessien etsiminen vaatii huolellista perehtymistä hyvinvointialueilta. Haluamme omalta osaltamme auttaa tässä monitahoisessa siirtymävaiheessa kohti soten uudistuksia. Tule kuulemaan tietoon perustuvan palvelustrategian ja talousarvion valmistelusta webinaariin 10.3.2022 tai katso tallenne!
Tutustu myös muihin asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan liittyviin kirjoituksiimme:
